Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Sillä koska juuri olin keksinyt sellaisen, pidin velvollisuutenani ottaa selville, missä tämä varmuus piilee.

Mihin et voi sisimpine tunteinesi puuttua, se on määräilevänä tekijänä karsittava pois. Niin valautuu sisäiseen elämääsi kirkkautta, yhteyttä ja luonnetta. Ja jos sitten kaikessa pysyt uskollisena itsellesi, ilmenee kaikissa olemuksesi ilmauksissa täysin välitön varmuus. Lopuksi tuntevat varsin useat itsensä epävarmoiksi niiden ihmisten keskuudessa, joiden kanssa he joutuvat kosketuksiin.

Sillä varmuus, olkoon se kuinka karvas tahansa, on aina parempi kuin epävarmuusAamu jo valkeni, kun olin lopettanut puhtaaksikirjoittamisen.

Heidän katseensa olivat kohdanneet, heidän poskensa hohtivat. Tajusin nuolennopeasti heidän kohtalonsa ja oman kohtaloni. "He rakastuivat toisiinsa ensi näkemältä. "Tuskallisena kuin palava nuoli tämä varmuus lensi läpi sieluni. "Mutta vain silmänräpäyksen oli tuska ainoana tunteena rinnassani. "Sillä katsellessani noita ihania olentoja tunsin iloa siitä, että he olivat löytäneet toisensa.

On koko lailla kiusoittava ja nöyryyttävä se voimattomuuden tunne, kun eivät mitkään ponnistukset auta. Edellisen hyvän syönnin aikana on tullut melkein mahtaileva varmuus siitä, että kyllä niitä saa, minkä viitsii ottaa, ja jos ei yhdellä vehkeellä, niin toisella. Luulee olevansa kosken herra ja ottavansa siitä kuin aitastaan omalla avaimellaan.

Teidänkö, joka olette niin monesta vaarasta pelastunut... Se tapahtui siihen aikaan, kun minulla vielä oli voiton varmuus tiedossani. Nyt minä olen häviöstäni varma. Kuule minua, Bernhard, minä jätän sinulle tilukseni, köyhät, leivättömät, sorretut alustalaiseni. Kohtele heitä isän tavoin, paremmin kuin minä olen voinut. Mainiemessä elää leski ... musta Jaana, jonka tunnet.

Ei koskaan sen jälkeen, ei edes innostuneimmissa ylioppilasjuhlissakaan ollut varmuus kaikesta niin vankka kuin noina viimeisinä koulupoikavuosina, tuolla kaukaisessa, pienessä maaseutukaupungissa. Se oli neitseellisen ihana se niemi, joka luikerti Kallaveden keskeen ja jonka nenässä me istuimme nuo valoisat keväiset yöt ja haaveksimme avosilmin viattoman mielen unelmia.

Että täällä kaikki pysyi semmoisenaan, kuin ne nyt olivat, eikä mikään muu kuin luonnon lempeä, kaikkivaltias käsi koskenut hänen pyhää metsäänsä tämä varmuus kuului siihen runollisuuden maailmaan, jossa hän sitä mieluummin ja sitä vapaammin oleskeli, mitä vähemmin hän ainakin viime vuosina sai ulkomaailmasta nähdä ja kuulla.

Että se on tuo alinomainen varmuus, joka saattaa heidät kyllästymään. Rouvat käyvät heille jokapäiväisiksi, tavallisiksi, he eivät osaa panna heille enää mitään arvoa. Mitä nautintoa olisi ihmisellä ruuasta, jos hän yhtämittaa istuisi katetun pöydän ääressä? Mutta kun hän siitä on jonkun aikaa poissa, tulee nälkä, ja kas silloin Tosiaankin! Sinä olet oikeassa. Asia oli päivän selvä.

Minä luulin voivani kestää kaikkia paremmin, kuin epätietoa; mutta minua ei yhtään aavistanut, minkä epätoivon tyhjyyden varmuus tuottaisi.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät