United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
TIITUS: Menkää te! Vannon, että saan hänet antautumaan vapaehtoisesti. Luuletteko, että tuo on ensimäinen barbaarikuningatar, jonka minä valloitan! Tuossa hän jo tulee. TIITUS: Sinä olet oikeassa. Mutta et sinä rakkauden asioissa ole ensikertalainen; hyvin, hyvin tunnen maineesi siinäkin, ha-ha-ha! TIITUS: Kuka olet, kaunis juutalainen? BERENICE: Kuka sinä olet roomalainen? TIITUS: Katso!
Sakin vartalo kasvoi pitemmäksi ja hänen silmänsä säihkyivät, kun hän nosti kätensä vanhan profeetan tavalla, joka tietää, mitä puhuu: »Minä vannon taivaan ja maan kautta, että näin sen ja että luotan Herran päivään, joka kerran tulee!»
Sen minä teen, ja sen päälle vannon, niin totta kuin rakastin ja kunnioitin häntä" sanoi Wilding suudellen kuvan sormia ja sitten kätkien silmänsä niihin "niin totta kuin rakastin ja kunnioitin häntä ja kuin minulla oli tuhansia syitä olla hänelle kiitollinen!" Näin lausuen painui hän taas kokoon.
No vannon!... Ristiydyn ja vannon, että pussasit! vannoi eukko ja teki valakseen ristinmerkin: Vot ristiydyn!... Nää! Ja hetkisen hän odotti. Iivana siinä edessä hymynä seisoi ja katsoi. Ja yhtäkkiä hän silloin leikkisenä vehnäistellessään tökkäsi sormella eukkoa vatsaan. Pumps! Eukko ihan hätkähti, suuttui: Paholainen: ... Mahometti!... Pty-hui!
Mutta jos hän ja minä seisoisimme vastakkain jossain, missä ei mikään muu käsi voisi auttaa eikä muu silmä nähdä, kylläpä sen vannon kaiken kautta, mikä tässä kirkossa on pyhää, tuo kelpo haarniska pian taas olisi tekijänsä käsissä!
"En, Helena, minä vannon sen pyhästi sinulle!" Ja hän kohoitti kasvonsa vaimoa kohti. "Sinä et voi uskoa kuinka minua kauhistutti, kun hän hakkasi ristiä!
ELISABETH. Ei, syyni liian raskaat on ja kuolleet: Laps raukat kuolleet raskaan mullan alla. RICHARD. Sit' älä syytä koske; se on mennyt. ELISABETH. Koskenpa, kunnes sydänsyyt ne kätkee. RICHARD. Tään ristin, polvinauhan, kruunun, kautta, ELISABETH. Häväistyn, liatun ja anastetun! RICHARD. Ma vannon. ELISABETH. Tyhjään; se ei vala kelpaa.
Vangituskäsky sinua vastaan ei ole vielä kirjoitettu, ja jos he lähettävät Kinfauns'iin jonkun oikeudenpalvelijan, jolla ei ole kuninkaan oma-allekirjoittama käsky muassa, niin sen vannon Punaisen Rosvon sielun kautta! sille semmoiselle sanansaattajalle minä syötän hänen tuomansa kirjeen vaksineen, pärmineen, suuhun. Hevosen selkään, hevosen selkään vaan nyt!
Ei niin pian Feliks, virkkoi vanha huoneenhaltija, kääntyen karhuntanssittajaan päin. Onko karhu todella niin hiljainen, kuin sanotte? hän kysyi. Totisesti, armollinen herra, minä vannon teille, hiljainen niinkuin sylikoira, vastasi Ivan, vakuuttaen totta puhuvansa. Olen hyvänsävyistä Pets'iä jo kolme vuotta ympäri kuljettanut, eikä se milloinkaan ole kellenkään mikään vahinkoa tehnyt.
Mutta minä tahdon sinua. Ja minä vannon elämäni kautta että olet tuleva omakseni! Isäsi on antanut minulle lupauksensa sitä minä en koskaan anna takaisin ja minä ajattelen että olet miettivä asiaa, joka on isäsi tahto!