Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Muutamia päiviä yhdessä elettyämme saapui se vankilan kansliasta asianmukaisesti numeroituna ja leimattuna, joten minä pääsen jälleen työtäni jatkamaan. Toveri ei tuota läheskään niin suurta häiriötä kuin alussa olin pelännyt; sillä minun kirjottaessani kuluttaa hän aikaansa lukemalla tai naputtelemalla. Istunpa nyt eräänä iltapäivänä työni ääressä ja annan kynän kiitää pitkin vihkon sivuja.
Tämä lääkäri toimitteli vangeille kaikenlaisia helpotuksia ja sen vuoksi alituiseen joutui ikäviin rettelöihin vankilan johtokunnan jopa vanhimman lääkärinkin kanssa. Peläten ettei Nehljudof vaan vaatisi häneltä jotain laittomuuksia ja myöskin haluten osottaa, ettei hän tee poikkeuksia kehenkään nähden, teeskenteli hän itseään vihaseksi.
Viranomaiset joutuivat neuvottomiksi, mutta päättivät pitää asian salassa. Linnoituksen päällikkö ilmoitti, ettei mielipuolia tuomita. Tähän vastasi Gratshevski, että jos häntä ei mestata, niin päättää hän itse päivänsä. Hänet pantiin vanhan vankilan erikoiseen koppiin ja lisättiin vartijoita.
Klubimme oloaikana olivat hengen voimat siksi vahvat, ettei sairaus päässyt valtaan, ainakin ei sitä huomattu. Nyt muuttui asema, synkkämielisyys lisääntyi ja sairaus pääsi valtaan. Nyt alkoi taas taistelu vankilan sääntöjä vastaan. Noustiin ikkunaan nähdäksemme pihalla käveleviä tovereita.
"Luulen olevani tämän asian lopputarkoituksen jäljillä sanoi Aake Berg Me nostatamme rahvaan kapinaan, valloitamme vankilan ja pelastamme vangit. Jumala suokoon meidän onnistua! Olen valmis uskaltamaan paljon onnetonta veljeäni pelastaakseni." "Tämä oli minunkin tuumani. Ilokseni kuulen nyt että toisetkin ovat samaa asiaa ajatelleet" sanoi Jakobsson.
Nehljudof ihmetteli miten valtiollisten vankien vartija saattoi välittää kirjelappuja, vieläpä vankilan seinien sisäpuolella, melkein kaikkien nähden; hän ei silloin vielä tiennyt, että tämä oli samalla kertaa sekä vartija että spiooni, mutta hän otti kuitenkin kirjeen ja luki sen mennessään ulos vankilasta.
Sen jälkeen alkoi öisin kuulua huutoa Shjedrin oli tullut hulluksi. Vankilan hallinto ei ottanut sitä uskoaksensa, vaan määräsi hänelle rangaistuksen kuni terveelle. Vartijat eivät jättäneet häntä rauhaan ei päivällä eikä yöllä, useamman kerran kuletettiin hänet vanhaan vankilaan.
Minakovin koppiin astui useita henkilöitä; vankilan päällikön ääni kuului: "nuttua ei huoli pukea, hatun saa ottaa". Sen jälkeen kuului Minakovin ääni: "hyvästi, veljet, minut viedään ammuttavaksi!" Muutaman minuutin kuluttua kuului isolta pihalta yhteislaukaus... Se oli Minakovin kärsimysten loppu!... Muutaman päivän kuluttua poistettiin kaikista kopeista venttiilit ja säpit ikkunoista.
Vankilan synkkä rakennus portin luona olevine vahtimiehineen ja lyhtyineen, huolimatta tuosta puhtaasta valkoisesta vaipasta, joka nyt peitti, sekä ovenpäällisen katon, että seinätkin, teki vielä synkemmän vaikutuksen, kuin aamulla, nyt noine pitkin koko matkaa valaistuine ristikko-ikkunoineen.
Ei tiedetty, mitä oikeastaan oli tapahtumassa, ja luultiin vain, että metelin tarkoitus oli päästää vangit irti linnanvankilasta. Taistelu jatkui aitauksen sisässä ja vankilan vieressä, ja sen aallot murtuivat sokeasti toisiansa vastaan keskellä sumua ja pimeyttä. Taistelijat eivät itsekään olleet selvillä tapahtumien kulusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät