Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Ne, jotka kesän ajaksi hakevat itselleen täysihoitoa maataloissamme, tietävät kyllä että talo, jossa tuoretta voita, maukasta kahvia ja teetä sekä hyvin valmistettua lihaa on saatavissa, on harvinaisuus, joka melkein kuuluu satujen maailmaan.
Englantilaisherrat ovat ne nyt nähneet, ja heidän tulee hauskempi syödä päivällistään vanhojen tinalamppujen valossa, ilman tuota paksua, tukehuttavaa savua.» Allanin viitattua marssivat elävät kynttilänjalat, miekkain kärjet ylöspäin käännettyinä, ulos salista, ja vieraat jäivät heille valmistettua ravintoa nauttimaan.
Mutta kun Pekka tuli takaisin, ei hän löytänytkään hänelle itselleen valmistettua kantamusta. Kysyväisen näköisenä hän katsoi kumppaneihinsa, kun Antti sanoi: "Vaari ei ole ruotsalaisista varma; Pekka, sinun tulee meitä suojella!" "Vai niin; no kyllä, mielelläni; mutta jaksatteko kantaa kaikkien hirvien nahat?"
"Ja vuodet vierivät; vähitellen sain rouvan ryhtymään kaikenmoisiin rouvan tehtäviin kuuluviin askareihin. Talouskirjan hänen tuli joka viikko läpi-käydä, kuinka vaikealta se hänestä tuntuikin. "'Rahoja oikein seuraa siunaus teidän tänne tulonne jälkeen, niin, voikin ja leipä riittävät paremmin, vaikka ruoka on paremmin valmistettua.
"Miten on, oletko puhunut äidin kanssa 'ruokalistoistamme'?" kysyi hän eräänä päivänä puoleksi leikillä, puoleksi pahoillaan, kun oli saanut päivälliseksi kalaa ja huonosti valmistettua kaurasoppaa. "En, rakas, en ole ... arvelin, että oli hyvä näinkin, ja ... sitäpaitsi olen unohtanut..." "Etkö tahdo koettaa muistaa, kun tiedät, että minä sitä toivon?" jatkoi Eugen moittivasti.
Mutta voi, joka ei lähde eläimestä, nimittäin margariini, on puhtaasta puunmaidosta valmistettua: jonkin ulkomaalaisen puun rungosta tihkuu nimittäin sellaista makeaa ja syötävää maitoa... Erään kerran hiiskahti Sakris vielä sitten aikeistaan rakentaa heille tupanen. Muuten saarnasi aina ... kummallisia ja joutavia loruja. Ja sitten sai hän jälleen työtä. Tosin ainoastaan pienen tällä kertaa.
Terve veikko! sanoi Lämsän Maija, kun koira jalkaan tarttui, oli Jaakon leikillinen vastaus. Hän pani juuri muuatta vasta sidottua kirjaa puristuksiin. Terve, terve, naapurini! joll'et tuota leikiksi katsoisi! vastasi Juuso. Hän kaateli valmistettua mälliainesta kääreihinsä. Eikö tahdota lupaa täksi päivää? kysyin. No ei tuo sen pahempi olisi! vastasi Jaakko.
Lähin naapurimme oli Runebergin runossaan laulama eversti von Konow, joka asui luonnonihanassa Västanvikissa. »Hänen korpraalistaan» ei merkkiäkään näkynyt, ehkäpä häntä ei koskaan ole ollutkaan, ei ainakaan tiedetty häntä tiedustella, mutta tuo pitkä, laiha ja alinomaa kiroileva ukko Konow, jonka ylähuulta koristi paksu kerros kotona viljeltyä ja kotona valmistettua nuuskaa, hänet näen vieläkin ilmielävänä edessäni.
Hänet tavattiin jaloillaan, vähemmin kalpeana kuin d'Artagnan'in ensi käynnillä, ja istuvana pöydän ääressä jossa, vaikka hän oli yksinään, oli päivällinen neljälle hengelle; päivällisravintona oli taidokkaasti valmistettua lihapaistia, valituita viinejä ja erinomaisia hedelmiä.
Helena ja Silman tunsivat jäisten vilutaudin puuskien käyvän läpi kaikkien jäseniensä, kun he ajattelivat, että jo tulisi aika, joka olisi ratkaiseva heidän kohtalonsa. Asukasten kylä oli ystävällisessä, viheriäin mäkien ympäröimässä laaksossa, ja siinä oli noin kolmekymmentä puunkuorista valmistettua majaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät