Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Otti kullat kulmiltansa, Sinilangat silmiltänsä, Päästänsä hopialangat, Vaskilangat varreltansa. Neiti parka itkemähän, Vaivainen valittamahan, Meni itkien kotihin, Kallotellen kartanolle. Iso katsoi ikkunasta, Emo aitan rappusilta: "Mitä itket piikueni, Nuori neitonen nurajat?"
Vaan et salli, Tuonen saalas: vaadit mun valittamahan kesä-öitä entisiä, suloja menneiden suvien, alenneita aurinkoja; kulki kultaisna keränä pois minun poloisen mieli, murhe yksin jäi jälelle yöhöni hämärtyvähän, ilottoman ikkunahan kukka kylmien kiteiden. Se oli kukka muiston kukka, lie jo kohta kuolon kukka, taikka kuollut jo olenkin, kummitus tupani tumman. Päästä, säästä jo minua!
Sai siitä sanelemahan, vaivainen valittamahan: "Elkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko vastoin mieltä miehelähän, niinkuin mie, emo poloinen, tuuittelin tyttöjäni, kasvatin kanasiani!" Emo itki, kyynel vieri: vieri vetrehet vetensä sinisistä silmistänsä poloisille poskillensa.
Eipä nyt laula laulurinnat, Kultarinnat kuikuttele, Että laulu luonnon saisi, Sulo soittoihin sopisi. Halla on pannut laulun luonnon, Kylmä laulajat lumonnut, Pakkanen pojes ajanut; Talvi jättänyt jälille Tiaset tirisemähän, Varpuset valittamahan, Harakat hakattamahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät