Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Tuomari kuunteli hänen kertomustansa ja kysyi: Onko sinulla todistajia? Oi herra, vastasi Ali Chodjah, minä en uskaltanut kertoa kellekään, mihin rahani olin piilottanut, mutta minä luotin ystävääni ja luulin, että hän oli rehellinen mies. Sitten minä en voi muuta tehdä, sanoi tuomari, kuin käskeä mies valalle.

Sanotaan että heille on suotu vapaa lähtö, kun vaan vannovat uskollisuuden valan Venäjälle. Sitäpaitsi ovat aseet luovutettavat, ja sen he tekivät paikalla. Tunnin perästä vaaditaan meitä valalle, mutta ennenkun lähden sinne, tahdoin vielä palvella teitä viimeisen kerran, miten voin. Päästäkää minut ulos, pyysi Löfving kuumeentapaisella kiiruulla. Tänne en jää enään.

Tuomari: Käykää valalle, Samuli Samulinpoika, puhdistamaan itseänne syytöksestä. Tuomari: Te ymmärrätte sen suuren painon ja merkityksen, joka valalla on, Samuli Samulinpoika? Samuli Samulinpoika: Ymmärrän, korkea oikeus. Tuomari: Ja tiedättekö myös, mikä rangaistus teitä odottaa sekä ajallisesti että iankaikkisesti, jos vannotte väärin?

»En minä voisi juuri hänen ulkomuodostaan mennä hyvällä omallatunnolla valalle», vastasi Alan. »Kyllä hän meni aivan läheltäni, mutta merkillistä on, että minun juuri silloin piti sattua sitomaan kengännauhojani kiinni.» »Voitko vannoa, ettet tunne häntähuudahdin osaksi suutuksissani, osaksi huvitettuna hänen verukkeistaan.

Sillä vaikka hän, jos hän olisi tiennyt, mitä tuolla sisällä juteltiin, epäilemättä olisi seisonut lujana Lutherin opin ja oikean uskon puolesta, hän ei kuitenkaan ollut aivan varma hyvän ja oikean voitosta, yhtä vähän kuin omasta henkilökohtaisesta turvallisuudestaan. Jos nuo kahleet olisivat katkenneet, olisi paha varmasti päässyt voiton päälle. Siitä olisi Musti voinut vaikka valalle mennä.

"Korkea Oikeus ja Laamanni " alkoi akka, mutta tuomari keskeytti: "Tulkaa valalle! Kaksi sormea kirjan päälle". Tutisten lähestyi Sopo ja ojensi sormiansa pöydälle levitettyjen protokollien yli. "Minä Sohvia Horonen", sanoi tuomari edellä. "Niin Korkia Oikeus", vastasi Sopo niijaten. "Sanokaa jälestä: minä Sohvia Haronen", tiuskasi tuomari.

Voisiko hän mennä valalle, että todellakin oli niin tapahtunut? Ei, hän ei ollut varma. Ja se, mitä hän tunnon vaivaksi nimitti, oli yksinomaan hänen järkensä, tunteensa ja koko henkisen olemuksensa ijäistä, kalvavaa kysymystä siitä, oliko hän ehkä Liisasta erotessaan heittänyt pois jotakin tärkeää ja korvaamatonta. Liisaa hän ei ollut tavannut vielä.

Hän ei enää voinut vaatia kapteenia valalle; hän olisi silloin samalla lausunut selvän syytöksen kapteenia vastaan, ja sitä hän ei tahtonut tehdä. Sen sijaan sai hän nyt, miten taisi, lohduttaa Eevaa, joka ei ensinkään tahtonut vastaan-ottaa mitään lohdutusta.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät