Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Tämä valo, joka on syntyään taivaasta, on sen Jumalan lähettämä, joka asuu valkeudessa, johon ei yksikään ihminen voi tulla, ja jonka tykönä ei ole valkeuden ja pimeyden vaihetusta. Eikä tämä valo sammu, vaan valaisee heikentymättömän kirkkaana ijankaikkisuudesta ijankaikkisuuteen.
Paluumatkalla pistäymme saunaan. Siellä on jo melkein pimeä, paitsi mitä lämpiävä kiuas valaisee lauteiden alle. Tuolta sitä sinäkin olet tullut maailmaan, sanoo Lallu. Minä tiedän sen jo, hän on jo ennenkin sanonut sen. Minä tiedän vähän lisääkin. Minä tiedän, että täti Laura käy ne täältä ottamassa, kaikki maailman lapset, kun ne tulevat, ja viepi ne mammoilleen. Minäpä näin, kun se sinut otti.
Ulkona vielä hämärtää, huonetta valaisee kaksi soihtua. URMAS Ylös kattoon tuijottaen, painokkaasti: Tämä matka meidän olisi pitänyt jo aikoja sitten tehdä! ROUKA Niin, ystävä. Mutta vielä ei ole myöhäistä. URMAS Kiihtyen: Ei myöhäistä? Kuka sen tietää! Raivona: Miksi? Miksi minua estitte? Mikä salajuoni se oli? Vastatkaa, taikka murskaan teidät!
Kun Panu on päässyt lattialle seisomaan, kohottaa Olai lyhtynsä hänen silmiensä tasalle, valaisee hetken aikaa hänen kasvojaan, molempain katseet sattuvat yhteen, iskevät tulta kuin kaksi miekan kärkeä... Panun katse livahtaa syrjään, yrittää kerran vielä tehdä vastarintaa, kilpistyy, taipuu maahan eikä enää nouse... Olit suurempi tietäjä kuin minä, virkkaa Panu kuin itsekseen.
Kaksi rätisten palavaa talikynttilää valaisee pöydällä avoinna olevaa suurta perheraamattua. Raamatun päällä ovat pastorin silmälasit, jotka hikeytymisen tähden on täytynyt tilaltaan ottaa. Muutamia virsikirjoja on pöydällä vieraitten varalla. Pastori seisoo. Vasen kämmen lepää avonaisen Raamatun päällä ja oikealla hän sanojaan säestää, vahvistelee.
Hän on kanssani vankilassa. Hänen hymynsä valaisee pimeässäkin. Haudan partaallakin sieluni kuiskii minulle kuolemattomasta elämästä, ja maa väistyy altani, jotta todellinen sieluni saapuisi lähemmä taivasta.» »Sano», Glaukus keskeytti, »eikö nimesi mainittu Apekideen murhan yhteydessä kuulustelutilaisuudessa? Pidätkö minua syyllisenä?» »Jumala yksin tutkii sydämen! Mutta minä en epäile sinua.»
Ja päivänlaskusta minä näen, kuinka varjot hiipivät niitten vihantavien laaksoin yli, joissa meidän oli tapa leikitellä, ja aleneva aurinko valaisee honkien punaisia varsia.
Yht'äkkiäpä seuraa kuoleman hiljaisuus, ja vartijamies, jos hän on erämaassa oloon tottunut, ajaa uutta puuta valkeaan, joka heittää ylös ystävällisen toivon ja valaisee huiskin haiskin hämmentynyttä, levotonta karjaa.
Ja onneksi Gabriellelle on hellässä vanhempainrakkaudessa sangen paljon yhtäläisyyttä juhannusauringon kanssa, joka valaisee yöt ja päivät.
Sentähden on ensimmäisen rakkauden loisto niin suloinen ja sentähden se kadottuaankin valaisee menneet muistot niin ihaniksi ja niin kirkkaiksi, niinkuin runoilija laulaa: On pilvi valoisa, on synkkäkin sun kasvos' multa peittänyt, mutt' aina yhtä kirkkaasti sä loistit.
Päivän Sana
Muut Etsivät