Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Siinä hän seisoi majansa ja temppeliä ympäröivän muurin välillä, ja vasta silloin hänen mieleensä juontui se lupaus, se vala, minkä hän oli tehnyt, ja hänen täytyi ajatella ensimmäistä pakoaan.
Hän oli päässyt vapauteen itkeäksensä isänmaatansa, hän oli löytänyt poikansa menettääksensä hänet, ja nyt tuli kutsu vanhan kumppanin luo sanomaan jäähyväiset hänelle haudan partaalla. Täytyykö minun ensin vannoa uskollisuutta? kysyi kapteeni kalpeana. Kyllä täytyy, vala vannotaan tuolla pihalla.
BERENICE: Puuttuu vaan roomalaisen miehen vala. Kuitenkin, sinä tiedät, että Rooman kansa vihaa sinua. Augustaksi teen sinut vasta kun on kaikki varmaa. BERENICE: Viisainta saattaa niin olla. Kuitenkin, missä ei mikään silmä meitä näe AULUS CAECINA: Oo, Berenice! Sinua syleillessä on kuin jo syleilisin Rooman valtaa. He tekevät kapinaa minua vastaan! He nauravat vasten silmiäni!
Mainehikas matkamme Eteenpäin joko pitää hyljättämän? Asumme, Herran templiss' valalla Pyhäll' otettu, onko riisuttava? Tää vala onko tyhjiin sortuva. Kuin lupaus, jonka lapsenhoitaja Huvikseen huutokurkullensa antaa? *Ristiretki. Murhenäytelmä.*
Vala suuri vannokaamme Suomen, Eestin Jumalalle, ettei koskaan meidän maamme enää mahdu sorron alle sortajankin sortumatta, muukalaisen murtumatta. SUOMEN PARTIOV
Isä vannoi, ja nuorukainen pyysi saadaksensa yhdeksi päiväksi ohjata tulivaunuja yli taivaan kannen. Tämmöinen anomus kauhistutti isää. Mitenkä voisi kokematon nuorukainen suorittaa työn semmoisen, johonka tarvittiin täyden jumalan viisaus ja voima? Mutta vala oli annettu; muu ei auttanut: Helion täytyi antaa tuli-valjakkonsa Faietonin tottumattomiin käsiin.
Rimpinen todisti, ollessaan Pietarsaaressa työssä, saaneensa sinne lakkopetturi listoja Aarnion lähettämänä. Aarnion huomautus, ettei ollut koskaan ollut Rimpisen kanssa tekemisissä, ei luonnollisestikaan mitään auttanut. Vala piti paikkansa, kun kerran Rimpinen oli todistajaksi päässyt.
Mutta käske Chriemhildin ja Ulrichin", hän lisäsi, "jos he saavat tyttäriä, muistaa, että vannottu vala on pyhä asia, jota ei saa kevytmielisesti rikkoa. Ei sen vuoksi, että suru on tehnyt minun pahaa; minä en vaan soisi, että muut kärsisivät. Kaikki, kaikki on ollut hyvä minulle, enkä minä olisi ansainnut mitään!"
On kuva, painuva sydämeen: saapuvat juristit salkkuineen, tuodaan tuomalla toiset herrat, itse lain-tutut kymmenkerrat, syyttäjät pöytäkirjaa pitää, vastapuoli ei vastaa mitään, toisille painetit arvon takaa, toisille vain omatunto vakaa, vala vannottu Suomenmaalle, Suomen laille ja Ruhtinaalle.
Mutta uskokaa minua, se ei vala ainoastaan kieleltäni, vaan särjetystä sydämestä, jonka se rietas teeskenteliä on murtanut." "Ei, ei!" huusi Signe innokkaasti; "ei koskaan saa minun käteni ryöstää hänen henkeänsä. Minun täytyisi ijankaikkisesti katua, että olisin saattanut hänen pois maailmasta kaikilla synneillänsä kuormitettuna.
Päivän Sana
Muut Etsivät