Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Vielä tänään hän on antanut minulle siitä viimeisen todistuksen.» Ja Signe siihen terävällä silmäyksellä: »Entä sinä? Annatko sinäkin hänelle yhtä tulisia todistuksia rakkaudestasi?» Irene vilkaissut häneen, mutristanut huuliaan ja virkahtanut itsetietoisesti: »Hänellä ei pitäisi olla siinä suhteessa mitään valittamista.» Tuosta oli ehkä syntynyt pieni vaitiolo.
Talvi-ilta. Päre palaa pihdissä, tuli takassa. Lalli oikealla pitkän pöydän päässä tahkoaa kirvestä. Kerttu karsinanpuolella vääntää värttinätä. Vaitiolo. KERTTU: Lalli! LALLI ei vastaa. LALLI: Mitä hänestä? KERTTU: Hän viipyy kauan ulkona. LALLI: Kah, metsä on mieluisa hänelle. KERTTU: Minne luulet hänen menneen? LALLI: Kuulit, kun sanoi: läksi hiihtelemään kuutamoisessa yössä.
Mutta Olli olisi varmaan keskeyttänyt kaikki selitykset ja sanonut: sanalla sanoen, sinä olet saanut rukkaset! Vaitiolo rupesi sentään Ollistakin tuntumaan tukalalta, koskapa hän alkoi viritellä puhetta. Kylläpä on tuo takkiskin jo kulunut. Minä sen muistan vielä entuudesta. Mutta kun ei siihen saanut mitään vastausta, sanoi hän taas jonkin ajan kuluttua: Voisit minulle tehdä suuren palveluksen.
Minä esitän muutamia näkökohtia, ja jos te ette niitä hyväksy, niin lausukaa mielipiteenne. Vaitiolo on myöntymisen merkki.
Ja kuin on voiton kilpa jollakulla ja saapuu aika häviönkin hälle, min mieli murtuu, sydän itkee silloin, niin mulle peto rauhaton tuo teki, mi käyden vastahani verkallensa mun tunki sinne, kuss' on Päivä vaiti. Alemma noin kun aina vierin, sattui silmiini miesi, jolta vaitiolo jo pitkä näytti kielen kangistaneen.
Vaan kun hän uudelleen avasi silmänsä, seisoi Gabrielle yhä paikallaan ja katseli häntä aralla rukoilevalla katseella. "Sinäkö se todellakin olet?" kysäsi hän hiljakseen ja ojensi hänelle kätensä. "Niin", vastasi hän yhtä hiljaa, mutta koko hänen ruumiinsa tärisi ja kasvonsa olivat vielä kalpeammat kuin Robertin. Seurasi muutaman hetken kiusallinen vaitiolo.
Ja niinkuin lapsena ollessaan hän nytkin tunsi että jokin suuri käännekohta on hänen elämässään tapahtumassa, koska äiti häntä näin kurittaa. Ja oli onnellinen siitä, että äidin raskas vaitiolo nyt vihdoin purkautui sekä myöskin siitä, että on joku, joka hänen kohtaloansa onnettomuudessakin valvoo.
Ja kuin on voiton kilpa jollakulla ja saapuu aika häviönkin hälle, min mieli murtuu, sydän itkee silloin, niin mulle peto rauhaton tuo teki, mi käyden vastahani verkallensa mun tunki sinne, kuss' on Päivä vaiti. Alemma noin kun aina vierin, sattui silmiini miesi, jolta vaitiolo jo pitkä näytti kielen kangistaneen.
KAIKKIVALTA: Lyyli! LYYLI: En pyydä mitään apua sinulta. Ajan itse oman asiani. KAIKKIVALTA: Anna kastaa itsesi! LYYLI: En ikinä. KAIKKIVALTA (epätoivoisesti): Silloin tulevat sinun päiväsi päättymään polttoroviolla. (Lyyli hymyilee halveksivaisesti. Vaitiolo.
Vaikka hentoa tekoa senseutulaiseksi, ei hän kuitenkaan ollut laiha, kaukana siitä; hänestä kyllä näkyi, ett'ei hän ollut luotu kantamaan jauhosäkkejä, mutta hänestä tuli aikaa myöten hyvin täyteläinen, ja lopuksi oli hän kyllä tuleva pyöreäksi ja pulleaksi kuin kirkkoenkeli. Hänen isänsä ainainen vaitiolo oli tehnyt hänet pikkuvanhaksi. Ollakseen muille mieliksi hän aina nauroi.
Päivän Sana
Muut Etsivät