United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä kumarsin myöntyen ja sanoin, että tätini oli puhunut minulle siellä olevasta avonaisesta paikasta ja että minä, luullakseni, pitäisin siitä paljon; että minä olin taipuvainen pitämään siitä sekä kohta suostunut ehdoitukseen; etten kuitenkaan saattanut kerrallaan sitouta pitämään siitä, ennenkuin tiesin siitä hiukan enemmän; että, vaikk'ei se ollut juuri muuta, kuin muodon asia, minä tahdoin saada tilaisuutta koettaa, mitä pidin siitä, ennenkuin peruuttamatta lupasin ruveta siihen.
Vasta myöhään yöllä tuli hän kotiin, ja tiuskoi äidilleen, joka taas oli valvonut odottamassa häntä. Hän oli juovuksissa, selitti, "että hän oli tullut siihen ikään, ett'ei hän tarvinnut mitään lapsenhoitajaa, vaikk'ei sitä hänen äitinsä ahtaine "naiskäsitteineen" muka koskaan oppisi tajuamaan, ei, vaikka tulisi sadan vuoden vanhaksi," meni huoneesensa ja paiskasi oven kiini.
Mefisto saneli tavattoman suurella ponnella ja vakuutuksella. Mutta sitten hän lisäsi synkästi: "Pelkään että se on liian myöhäistä!" "Ei minusta sinulla ole syytä valittaa varkaiden puutetta nytkään, vaikk'ei meillä tosin ole varsinaista varasarmeijaa," virkoin minä. "Ei, se on totta", myönsi Mefisto, "mutta niiden lukumäärä on vähenemässä.
"Niin, aivan luonnollista, se kuolettaa sen kokonaan", vastasi tehtaanhoitaja, jota Robertin viimeiset sanat suuresti miellyttivät, vaikk'ei hän täydellisesti ymmärtänytkään niiden merkitystä. "Goodtemplaarismi on epäilemättä sekin arvossa pidettävä ja onkin kyllä vaikuttanut paljon, sitä ei kukaan voi kieltää.
Hänen sydämmensä sanoi hänelle, että hän ansaitsisi paremman kohtalon, vaikk'ei hän Niilo puolestansa tiennyt mitään suloisempaa. Silloin kuului Blasiuksen ääni myrskyssä huutavan: "Lapset, lapset!
"Vaiva turha," virkkoi vanhin joukosta, muuan lihava oppilas, joka iän puolesta jo aikaa sitten olisi saattanut olla apulaispappina. "Vaiva turha'" kertoi hän vielä. "Kuinka niin?" kysyivät muut. "Olen pyytänyt hänet jo ennakolta. Tänään tapasin hänet laivasillalla ja pyysin." "Joka paikkaan sinäkin kerkeät." "Vaikk'ei tuota uskoisi, kun olet niin paksu." "Mitä!?" kysyi paksu painavasti.
Liddy säikähtyi, vaikk'ei hän oikein ymmärtänyt rouva Donnerin sanoja. Hän pelkäsi nimittäin jonkun paulan piilevän tuon ansaitsemattoman kultarahan alla ja ilmoitti sentähden huolensa Muthelin äidille. Mutta tämä rauhoitti häntä sillä vakuutuksella, että tyttö surematta sai pitää puolen kruunun suorana lahjana. Rouva Donnerilla oli vielä muitakin töitä.
"Vaiti!" keskeytti hän vihaisella, tuskauntuneella äänellä; "elkää ruvetko Jumalasta lörpöttelemään. Tiedän teillä köyhillä aina olevan sen saapuvilla. Sen vaan huomaan, että viikottain olette ottaneet kuusi killinkiä joltakin köyhältä leski tai orpo raukalta, vaikk'ei teillä Beden jälkisäännökseen ole suurempaa oikeutta kuin tällä pöydällä.
Kun pappismies näki, että kyytipoika makasi tainnuksissa tien vieressä, vaikk'ei hän muutoin näyttänyt joutuneen vialle, nosti hän nopeaan hänet tien vieressä olevalle nurmelle, ja koetti sitten rauhoittaa pelästynyttä hevosta, jonka hän riisui hajonneista kärryistä ja sitoi lähellä kasvavaan puuhun.
Pieni summa, jonka hän heidän hyväksensä oli säästänyt, oli kadonnut suuressa häviössä, ja vaikk'ei se olisikaan tapahtunut sen huomasi hän jo selvästi niin ei se auttaisi mihinkään tahi melkein mihinkään, jos taivas samana tahi seuraavana päivänä ottaisi hänet heiltä pois.