United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuskinpa kukaan maailmassa olisikaan uskaltanut ajatella muuta kuin että Rooman valta kestäisi iankaikkisesti ja hallitsisi kaikkia kansoja, sekä ettei mikään mahti maan päällä uskaltaisi nousta sitä vastaan. Vinitius ajoi kulkueen päässä.
Anna minulle joku esine, sormus tai mikä tahansa, jonka voin ripustaa kaulaani ja kantaa povellani taikakaluna VIKTOR. Mitä sillä tekisit, Sylvi hyvä? SYLVI. Se jättää minut sitten rauhaan silloinkin, kun sinä olet poissa. Sinun antamasi muisto varmaankin auttaisi minua kaikesta pahasta. Kummitukset pysyisivät etäällä, eivät uskaltaisi tulla. VIKTOR. Ei, ei!
Mutta kuulitko, miten pyhä Jumala sanoo: »Minä panen vainon sinun ja vaimon siemenen välille». Joka kerta, kun käärmeen tapat, tapat pahan haltijan. Minä en tapa! sanoi Jouko. Minä tapan kaikkialla, missä tapaan. Mutta sitä käärmettä et uskaltaisi tappaa. Mitä käärmettä? Nyt minä menen, sanoi Jouko hätäisesti.
Lähde käymään sanoen: "Koska sinä, Herra, minua kutsut, niin minä tulen, muutoin minä, perin turmeltunut ihminen, en uskaltaisi tulla. Koska sinä minua kutsut, niin tahdon minä uskoa, että sinä voit ja tahdot parantaa minut.
Jos hän uskaltaisi hiiskua sanaakaan siitä minulle, löisin häntä vasten kasvoja". Hänen omat kasvonsa olivat niin punaiset, etten ollut koskaan nähnyt niitä eikä mitään muita kasvoja, luullakseni, niin punaisina; mutta hän peitti ne kohta taas muutamiksi minuteiksi kerrallaan, kun häntä rupesi liiaksi naurattamaan; ja kahden kolmen tämmöisen kohtauksen jälkeen jatkoi hän päivällistänsä.
"Mikä rosvopa uskaltaisi pyhiin hautaholveihin mennä?" Klea kysyi ujosti. "Ovatko nuo sitten niin hätyyttämättömiä?" Krates keskeytti häntä. "Ja onhan kuitenkin tuommoinen kurja olento, kuin sinä olet, ne uskaltanut avata. Mutta odotapas, odota, joll'eivät jalkani minua vaan niin vaivaisi..." "Kuule minua," tyttö rukoili ja astui kiihtynyttä seppää lähemmäksi.
Mutta tässä tässä kirjassa, teologiassa, uskominen ei suinkaan tarkoita mitään niin yksinkertaista kuin tämä; koska tällä tapaa jokainen, joka vaan tulisi Herran Jesuksen Kristuksen luo ja uskaltaisi Häneen, saisi ijankaikkisen elämän ilman mitään muita ehtoja; eikä se tietysti voi tulla kysymykseen.
MUTRU. Vieläpä väkevän miehen Mutta ryöpeäsisuisen. KITKA. Sill' on miehellä sisua Yhdeksänkin urhon verran. Mut emännän ylpeyskö Miestä orjassa näkisi! TUIRO. Syytä kyllin Kullervossa: Raju on rauhan työnteossa. Sitten uskalti anoa Itse Ilmarin sisarta, Anja neittä vaimoksensa. Eikö riittäisi vähempi? Ken sen meistä uskaltaisi? MUUT. Hurja poika. TUIRO. Mieletönkin.
Hän on kuitenkin koettanut siihen tottua, mutta ei ole voinut. Hän arveli olevansa siksi liian pieni, täytyy kai olla suuri voidaksensa sitä kärsiä. Epäilemättä hänen äitinsä tietää tämän asian, jota lapsilta salataan. Jos hän uskaltaisi, kysyisi hän äidiltänsä, kuka meidät on tänne maailmaan saattanut ainoastaan nälkää näkemään. Heidän luonansa on niin ikävä!
Minä en uskaltaisi, minä, joka kuljen täällä kuin joka askeleella lupaa kysyen ja anteeksi anoen joka oksalta, joka jalkani alla taittuu tai jonka taivutan tieltäni päästäkseni menemään.