United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän huolekkaasti aidalla sen saarsi Ja ympärille ojat laajat loi Ja pakanuuden korpimaata vastaan Niin rajat tarkat Jaakobille sääsi, Ettei se pyhää pappeuttansa Upottais saastaan epäjumaluuden; Sen tuli olla kansain kammona Ja kurittajana, ei ystävänä.
OTHELLO. Jos mua taivas tahtois Surulla koitella ja pilkat, tuskat, Kaikk' antais sataa paljaan pääni päälle, Upottais kurjuuteen mun huuliin asti, Toivottomahan orjuuteen mun syöksis, Pisaran kärsimystä jossain sielun Sopessa löytäisin. Mut voi! kun luopi Mun kuvapatsaaks, jolle aika ilkkuin Hitaasti sormeansa osoittaa, Oo, oo! Vaan senkin kestää voisin, hyvin kyllä.
Mitäpä, jos hällä Ne syyt ja vihjat vimmaan ois kuin mulla? Upottais näyttämön hän kyyneleillään, Kauhuillaan kaikkein korvat särkis, hulluks Sais syyllisen ja hurmais viattoman, Peloittais tietämättömän ja veisi Näön ja kuulon voimat ihmisiltä.
Mulle Tää oikea on käsi-parka jäänyt, Mill' ikeessä voin pitää poveni; Ja tuskien kun riehaamana sydän Komossa ruumiin tyrmäss' elämöi, Niin noin sen alas survon! Sit' ohkuill' iske, huokauksilla tapa, Tai hampaisiisi ota pieni veitsi Ja kaiva reikä kohti sydämmeen, Niin että kaikki kyyneleet, mit' itket, Valuisi aukkoon, imeytyisi siihen Ja suolavirtaans' upottais sen narrin.