Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Jollon kullon joutessasi Taikka leivästä levota Surullisna suuruksesta Ljenet joutunut jotenkin Käymään kirkonkin läpitse Seurakunnan suomalaisten. Mitäs mjelestäs havaitsit Sjellä viipyissäs vähäisen? Mitäs korvissas kumahti, Mitä silmäs selittivät? Mitä mjehet veisaisiivat Ukot römisiit uroosti, Mitä mujat vinkaisivat Neidot nuoremmat kimahti; Lauloivatko latinata Vainko Grekata vetiivät?
Jo kauan sitten olivat ukot suostuneet keskenään lähtemään yhdessä, mutta Tuomas-ukon aika ei antanut myöten, kun hänen asiansa eivät tahtoneet vähetä. Kun yhdestä asiasta pääsee, niin kohta toinen on edessä; milloin naittaa poikansa-poikaa, milloin odottaa nuorinta poikaansa sotapalveluksesta kotia; tuonnoin taasen alkoi hommata uuden tuvan rakentamista.
Savon ukot ne sanovat Keskenänsä kerkeästi, Istuvat ilossa tästä, Hyrskyvät hyvillä mielin: "Ei se nyt nykyissä vuonna Paloviina paljon saane Ihmisraukkoja isosti Turmella joka tuvassa, Syöstä pirtistä pihallen, Ulos uksista ajella, Tuikkiloia turvallensa; Niinkuin ne elivät ennen, Joivat joukoissa isoissa."
Aamulla, ennen einettä läksivät ukot Toppilan salmeen räkyyseen ja sieltä tultuaan kiireimmän kautta hommasivat asioitaan päästäksensä jo illalla paluumatkaa alkuun panemaan. Yhteen matkaan koetettiin laittautua, sillä olihan rattosampi kulkea yksissä.
Ja ukot rupesivat itsekin luulemaan, ettei siitä vielä tule mitään. Eräänä kauniina päivänä tulivat entiset korpisalmelaisten lähettiläät luokseni kertomaan, minkä uuden aatteen he nyt olivat keksineet. Aikoivat erota kunnasta omaksi koulupiirikseen ja perustaa kiertokoulun.
Hän oli itsekseen itkenyt monta kyyneltä, hänen sydämmensä oli paisunut surusta ja ilosta, ja muun voimannäytteen puutteessa oli hän vieriskellyt lattialla ja huitonut käsillään ja jaloillaan. Sittemmin opettivat ukot häntä käyttämään näppäimiä, antoivat hänen koetteeksi soittaa sekä jättivät hänelle viimein perinnöksi sekä huilunsa että laulunsa.
Kuolevaisuus on suuri Indianeissa, jotka ovat veto-eläimiä kaivoksissa; he kantavat selässään kahden- jopa kolmenkin sadan naulan painavia metalli-takkoja, astuen ylös ja alas portaita, joissa on tuhansittain astimia; he kulkevat pitkissä riveissä, vanhat ja nuoret, seitsemänkymmenen vuoden vanhat ukot ja vallan nuoret pojat.
Mut niinkuin maalla tyyni kesäilta, kun kasteen helmeilyä kukat juo, ja vieno rusko, hohtain taivahilta, jo rusositeet lännen pilviin luo: niityllä nuoret kaikki karkeloivat, jää ukot kylään neuvottelemaan, käy kautta laihon kultalaineet loivat, ja heinä tuoksuu, lintuin laulut soivat, ja suvirauhan autuus laskee yli maan: niin laulussasi, Oxenstjerna, hymyy Italian taivas yli Pohjolan.
En milloinkaan, niin ajattelin, ollut kauniimpia kasvoja nähnyt; en milloinkaan taitaisi hänen muotoansa unohtaa. Oi Jumalani, kuinka Antti minusta nyt oli hirveän ruma. Laulu alkoi. Ei ensinkään tarvitse olla innoitseva kahdeksantoista vuotias tyttö, että tämä laulu kuulijaa hurmaisisi. Minä näin että muorit, eukot ja ukot olivat yhtä innoissansa kuin minäkin, eikä se ollut vähää.
Ukot, nuorukaiset, tytöt, kaikki kilpailivat saadakseen käsillään kantaa tätä nuorta yksinvaltiasta, jonka ylevä katsanto kykeni lannistamaan metsän vapautetun kuninkaan hänen jalkainsa juureen. Viiniä tänne! huusi herttua, kuninkaan vielä istuessa väkijoukon olkapäillä. Viiniä tuli. Dianaksi puettu tyttö ojensi kuninkaalle maljan. Hän otti sen vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät