Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Tohtori tuolla alahalla laksossa, jolla oli koko joukko kotimaisia seinäkelloja ja vanhanaikaisia kaluja, tahtoi usein tätä villaakin omaksensa ripustettavaksi muitten kalujen joukkoon hänen säily-kamarissaan, mutta isä ei luopunut siitä, ja äiti kuin poikakin pitivät tämän hänen kuolemansa jälkeen saadun perin korkiassa arvossa, Silloin kun isä haudattiin ja poika äitineen istui hiljaisuudessa kotona, sanoi äiti: "Lents kyllä nyt jo on tarpeeksi valitettu; meidän täytyy tyyneellä mielin kantaa kärsimyksemme.
Monet kerrat sitten istuivat he kahden, vakaasti keskustellen ja samalla kuin Rautio kunnioituksella kuunteli, kun isäntä vapaasti jutteli mielipiteistään, peritystä vanhoilisuudestaan, niin antoi hän tyyneellä, helpostikäsitettävällä tavalla toiselle selvän kuvan uusista ihmisystävällisistä aatteista, joilla monessa tapauksessa oli kasvattava merkitys.
Rautio istui taas vastapäätä neiti Vinteriä ja tyyneellä katseellaan tutkisteli noita tuttuja tyttökasvoja, joilta kaksi välillä ollutta vuotta ei ollut riistänyt mitään niiden heleästä terveydestä.
"Minä", sanoi oppipoika. Lents ei tähän sanonut mitään. "Jo on aikakin panna kaikki uudestaan käymään. Mailma ei seisahdu siitä, jos yksi ihmissydän on iäksi lakannut sykkimästä ja vaikka yksi murehtiva iki pitkiksi päiviksensä vapaaehtoisesti olisi liikkumatta paikaltaan". Lents jatkoi tyyneellä mielin työtänsä.
"Poikani, minun täytyy puhua pari sanaa teidän kanssanne;" ja kummallakin kerralla poika oli vastannut haaveksimalla äänellä: "Hiljaa! Minä ajattelen." Ja siten he saapuivat Tor-Hadhamin kaupunkiin; hevonen oli silloin jo väsymyksestä uupumaisillaan. "Noh, nuori herra," sanoi Kenelm tyyneellä, mutta vakaalla äänellä "nyt olemme siinä kaupungissa, johon minun piti viedä teidät.
Avojalka kuunteli tätä, kaikkea tyyneellä mielellä, hän oli tänään jo huomannut molemmat rajat siitä, mitä hänen piti saada kuulla, ja siinä oli hän tehnyt luonnollisesti nyt samoin kuin ennenkin: ken häntä sätti, sen suun tukki hän vaitiolollaan, ken häntä pilkkasi, sen teki hän sanoillaan noloksi.
Ole tyyneellä mielin; hän on ainoastaan hukannut hattunsa". Anni meni sisään horjuen. Hänestä oli kuin olisi sumuinen pilvi peittänyt hänen kasvojansa, ja molemmin käsin hän huiski sinne tänne, ikäänkuin saisi hän käsillään sen poistetuksi. Olisiko se mahdollista, että Lents olisi kuollut? Nyt, juuri nyt, kun sydämmensä heltyen tykytti Lentsiä kohtaan?
Sinä kyllä voit pahastikin sairastua, jos et ole tyyneellä mielin, jos et säästä voimiasi ja hoida terveyttäsi.
Hän oli tuskitellut osastaan ja ajatellut senlaista, joka oli melkein Jumalan pilkkaamista. Nyt se hänestä tuntui äärettömän miehuuttomalta. Hän häpesi kuin koira. Päästäkseen noista pahoista ajatuksista, hän taas ryhtyi työhön entisellä tavallaan. Valituksilla ei kumminkaan mitään voitettaisi; tyyneellä ja miehevällä ahkeruudella vaan. Oikeastaan ei hänellä suurta hätää ollutkaan.
En vielä nytkään, kun tyyneellä mielellä muistelen sitä hetkeä, voi käsittää sitä äkkinäistä muutosta, joka minussa tapahtui. Olin aina luullut itseäni hiljaiseksi, tasaluontoiseksi, maltilliseksi, ja kuitenkin kätkeytyi sielussani tänlaisen raivon intohimoisuuden mahdollisuudet.
Päivän Sana
Muut Etsivät