Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kenelm huomasi, että laulaja tahtoi hänestä erota, ja käsitti vallan hyvin sen seikan, että laulaja, joka ei tahtonut nimeänsä ilmoittaa, ei sanonut missä se perhe asui, jonka vieraana hän oli. "Vielä sana!" sanoi Kenelm. "Teidän ystävänne tahi hänen vaimonsa voi varmaankin hankkia tiedon siitä missä tuo pieni tyttö ja vanha mies asuvat, kun te kerrotte tytöstä.
Ins. Lyyli! Kuinka minä sinua ymmärrän? Lyyli! Vastaa! Te pidätte siis minusta te olette vapaa te huolitte tämmöisestä tuhmasta tytöstä ! Ins. Lyyli! Saanko toivoa? Koko minun elämäni riippuu tästä hetkestä! En tiedä, mutta minä olen niin onnellinen, niin sanomattoman onnellinen! Ins. Lyyli! Pieni, rakas, oma Lyylini! Maiju. Herra jestan! Herrasväki, herrasväki, tulkaa katsomaan! Aina.
»Kutka olivat nuo tuolla sisällä?» »Puutarhuri Kylvö tyttärinensä.» »Ah! Pieni Maissi onkin jo neiti.» »Tunnetteko häntä?» »En, en suinkaan, mutta hän on näette, hyvin ihana, ja niistä aina paljo puhutaan. Minäkin jo vuosia sitten olen kuullut puhuttavan puutarhuri Kylvön pienestä ihanasta tytöstä, mutta nyt on hän jo, näen minä, herrassäätyinen neiti.»
"Ja muistaakseni puhuitte toisesta tytöstä, jonka kanssa teidän sopisi mennä naimiseen. Te olette kauan ollut poissa hänen luotansa. Muistatteko koskaan häntä ajatteletteko häntä niinkuin tulevaa vaimoanne? Voitteko rakastaa häntä? Voitteko te, joka kerta olette niin uskollisesti rakastanut, toistamiseen rakastaa?" "Minä olen varma siitä.
Kun Tepon Liisa tuli muutaman kerran käymään ja toi sen mielestään ilahuttavan uutisen, jonka muutamalta merimiehen vaimolta oli saanut tietää, että »Usko», jossa Tuira on, tulee elokuussa, niin joutui hän hämilleen, kun tämä ei Viion leskeen vaikuttanut mitään, aivan kuin hän ei olisi sitä kuullutkaan. Rupesi vain kyselemään Liisan tytöstä, miten se jaksaa.
Niin, no kyllä minä ehkä hiukan... No, sanopas, mitä se on! Eikö se ole sama kuin se, jos alkaa jostakin tykätä... Niin, niin, mutta onko se tytöstä vai pojasta? Eikö se ole kummastakin ... vaan en minä sitä niin tiedä... Etkö ole milloinkaan tykännyt kenestäkään pojasta? En minä ... oletkos sinä?... Nyt tuli se suuri salaisuus...
"Niin, minä ajoin takaa muuatta cyclopidestä. Se on hyvin harvinainen, ja sitä ei usein tapaa näin myöhään syksyllä. Vahinko, etten saanut sitä!" Hän puhui aivan luontevasti, mutta hänen pienet, vaaleat silmänsä kulkivat lakkaamatta tytöstä minuun ja takasin. "Minä huomaan esittelyn jo tapahtuneen", sanoi hän. "Kyllä.
Hän erosi, oikein vihastuksissaan, tästä nuoresta tytöstä, sillä hän tunsi kykenemättömyytensä vastaamaan. Sitte käveli hän häpeissään kuin lapsi puolen tahi korkeintaan kokonaisen tunnin, jonka takaa hän palasi tämän harvinaisen tytön luokse, joka, mitä armohimmasti hymyillen, löi hänen väitöksensä auttamattomasti kumoon.
Wielä enemmän sai hän sitä, kun tehtailijakin rupesi seurapaikoissa julkisesti kiittämään toimeliasta ja kykenewää konttoristiaan. Pian häntäkin ruwettiin kutsumaan noihin ainaisiin kemuihin; sillä olihan aiwan mahdoton olla toisin tekemättä, kun seura=elämän pää ja ydin oli hänestä niin kunnioittawasti puhunut. Tytöstä oli tullut hento ja solakka olento.
Lähettää rahat kaikki viimeiseen ropoon kotiin. Ja kuinka ilonen hän oli tästä tytöstä sitten, sanoi vaimo, suu hymyssä. Siemenkuoria typeksivä ja äitinsä puhetta kuunteleva tyttö, ikäänkuin vahvistaakseen tämän sanoja, katsahti levollisilla viisailla silmillään vanhukseen ja Nehljudofiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät