United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mä näen sen, tajuun koko seurauksen. Mun pyrintöni viisi pitkää vuotta: Luo vanhan Hadrianon joutuaksen' Ja päästä ystävyyteens', suosioonsa, Ilmaista sydämeni tila hälle, Jok' onnistuikin mulle vihdoin; se on Nyt tyhjiin rauennut. Jos eläis hän, Mik' oiskaan sitte? Lyhyt viivytys!
Kuule siis, Richard, ja se suru ja epätoivo, mitkä eivät voi hyödyttää sitä kelvotonta jäännöstä hänestä, joka kerran oli mies, olkoot varottava esimerkki niin jalolle, ja kumminkin niin rajulle olennolle kuin sinä! Niin minä tahdon minä *tahdon* repiä auki kauan salatut haavat, joskin sinun edessäsi juoksuttaisin vereni tyhjiin".
Mutta surumielisenä, verkalleen läksi joukko liikkeelle. Olihan tuo kovin tuskallista tietää, että kaikki puuhat ja ponnistukset olivat tyhjiin menneet. Tuolla punoittavat jo Keritynvaaralla honkain latvat nousevan auringon valossa. Kamala yö on mennyt ja vielä kamalampi päivä alkanut, sillä tämä päivä valaisee korven hangelle vuotanutta lapsen verta.
Kohta hän hämmästyi, ettei ollut ainoatakaan sinelliä naulassa. "Mitäs tämä nyt on?" ajatteli hän nolona. "Malttakaahan! Te olette tahallanne piiloutuneet", päätti hän, ja läksi samoilemaan tyhjiin saleihin. Sanomalehtihuoneessa ei ollut ketään, lehdet olivat järjestyksessä. Suuri ruokasali oli pimeänä. Biljaardihuoneeseen!
Hän ei tahtonut myöntää olleensa väärässä, hän sanoi aina tietävänsä jotakin ja että vielä jonakin kauniina päivänä saadaan nähdä maanviljelijän ammatin olevan viheliäisintä kaikista ammateista, sittekuin maa, se lutka, oli niin tyhjiin imetty, ett'ei se enää tahtonut antaa mitään itsestään.
Rauennutko oon tyhjiin, aivan tyhjiin? Ei, kaikki vielä on, mut min' en mitään; mä itselleni vieras oon, hän mulle! ANTONIO. Ja häipyväs jos luulet itseltäsi, niin havahdu ja muista, mitä olet! TASSO. Niin, aikaan oikeaan mua muistutat! Jo onko turhat aikain esimerkit? Eteeni eikö nouse yksikään mies jalo, syvemmältä kärsinyt kuin minä kärsin, jotta rohkaistuisin mä häneen itseäni verraten?
Nenistä aatelin ja kuninkaan Nyt useasti vielä haastellaan, Ne osoittavat muka mahtavuutta Ja valtaa, voimaa, mielenjaloutta. Niin vanhaa virttä yhä lauletaan, Sisällys vaikk' on tyhjiin kulunutta. Ei huomata, kuink' usein Heikkilällä On nenä aatelin tai kuninkaan, Ja suvustansa ylvästelevällä On nenä aivan tavallinen vaan. Dresden 20/7
Mainehikas matkamme Eteenpäin joko pitää hyljättämän? Asumme, Herran templiss' valalla Pyhäll' otettu, onko riisuttava? Tää vala onko tyhjiin sortuva. Kuin lupaus, jonka lapsenhoitaja Huvikseen huutokurkullensa antaa? *Ristiretki. Murhenäytelmä.*
Vaikea minun on odottaa, ja kärsivällisyyteni on jo loppumaisillaan, mutta tunnen, että hän on oikeassa, ja odotan. Lisäksi on hän kertonut, että heillä on yhteisiä rukouspaikkoja, monasti he kokoontuvat ulkopuolelle kaupungin muureja, tyhjiin taloihin, jopa hiekkakuoppiinkin. Siellä he kunnioittavat Kristusta, laulavat ja juhlivat. Sellaisia paikkoja on paljo.
»Se vertaus tuskin pitänee ryhtiänsä, kapteeni Dalgetty; sillä luullakseni te kuitenkin mieluummin suostuisitte taalerin jakamiseen kuin antaisitte sen kokonaisena kilpaveljenne käteen. Kuitenkin voin luvata, että saatte toisenkin puoliskon sodan loputtua, ikäänkuin rästinä.» »Voi näitä rästejä!» sanoi kapteeni Dalgetty. »Aina niitä lupaillaan, mutta ne menevät aina tyhjiin!