Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Ne jotka eivät mahtuneet sisälle, täyttivät porstuan. Keskellä tuvan laattiaa oltiin ahkerassa työssä. Sitä oli kuitenkin työläs nähdä. Sillä tupakan savu hämmensi näköalan. Ja valaistuskaan ei ollut kaksinen. Talikynttilä oli seinänrakoon pistetyssä päretikussa. Sekin oli tukehtumaisillaan väkevässä höngässä. Mahdoton oli siis nähdä, kuinka taitavasti polkattiin ja valssattiin.
Minua vaivaa aamusin omituinen väsymys, sanoi hän puolustuksekseen. Sinä tupakoit liiaksi, sanoi Henrik. Vasta aamukahvin jälkeen ja saatuaan tupakan suuhunsa tuli Uuno tolkullensa, alkoi vilkastua entisekseen ja sortaa Henrikiä taas tohvelin alle. Ouluun päin menevä juna läksi yöasemalta jo 7:ltä aamua.
Jotka yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä ole viimein minkään ilon nautitsijaa. Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi.
Täällä on myöskin semmoinen kirjoitus, virkkoi parooni. He vaihtoivat lehtiä ja lukivat. Heittivät pois ja lukivat vielä uudelleen. Panivat kumpainenkin tupakan kävelivät, istuutuivat, nousivat ylös huomasivat sikariensa sammuneen ja tarjosivat kumpainenkin tulta toisilleen ja kiittivät kohteliaasti, mutta eivät vielä mitään virkkaneet. Nyt hänen täytynee luopua ehdotuksestaan, ajatteli parooni.
Jymäkkä-ääninen rovasti alkoi kohta saarnata paukuttaa kirkossa, niin että kuuluivat tärkeimmät sanat, joille pantiin kaikista suurin paino, aina hautausmaan kaukaisimpaan nurkaan, jonne istuuduin vähän matkaa muutamasta miesjoukosta, pannen tupakan niinkuin olivat hekin tehneet. Ukot eivät puhuneet mitään ja tuntuivat kuuntelevan niinkuin minäkin.
»Päinvastoin», sanoi Vänni. »Minä olen nähnyt ihmisten kuolevan, ennenkuin ovat täyttäneet neljää vuotta ja tuskin äidin rinnoilta eronneet, vielä vähemmän päässeet tupakan makuun. Mutta ei yksikään tupakkamies ole kuollut niin nuorena.» »Mutta se on niin ruma tapa.» »Jääskeläinen, minä tunnen sinut», vastasi Vänni. »Sinä olet kansan mies. Minkätähden kansallispukuja pidetään?
Nuoret olivat kokoontuneet erääsen taloon, iltaansa viettämään kaikenlaisilla nuorten leikeillä. Johannakin oli siellä. Eräs poika rupesi panemaan piippuunsa, ja kun hän sen sai tehdyksi, istui kenossa selin polttamaan. "Mistä sinä olet meidän isännän piipun saanut?" kysyi Johanna äkkiä itseään liki istuvalta tupakan polttajalta.
Eivät ole isot hänen ilonsa, eivät suuret nautintonsa, piippu parasta ystävää maailmassa. Sentähden hän sitä rakastaa ja hellii ja hoitaa tupakkakojeitaan kuin tietäjä uhrikalujaan. Mikä ero siinä, miten nykyinen nuoriso panee tupakan ja kohtelee savukalujaan ja miten Matti!
Ainoastaan tuon tuostakin lauseiden lomassa rätäjää piipun koppa ja tuikahtaa sen suusta tupakan hiillos. »Kerro vielä! Kerro vielä! Entäs sitten? mitenkäs sitten kävi?» Ei muisteta enää joulua, ei kuusta.
Ei ole siis muuta neuvoa kuin käydä istumaan ja odottamaan. Siirryn lähellä olevan pukin nenälle, jossa olen monet kalat ennenkin uuvuttanut ja panen tupakan.
Päivän Sana
Muut Etsivät