Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025


"Ei se mikään emäntä ollut, se oli vain Salovaaran vanhapiika." "Vai niin, luulin häntä nuoreksi emännäksi; hän näytti hyvin miellyttävältä." "Vanha piika hän on ja kai hän siksi jo jääkin." Reeta meni jälleen sisälle, mutta Valva kulki metsäpolkua kotia päin, ja tuumasi, että turhaan Tuomelan emäntää oli moitittu.

Tuomelan tyttärien vieressä seisoi nuorukainen, joka oli erittäin miellyttävä. Hänen ihonsa oli kaunis kuin naisen, mutta koko hänen olentonsa oli miehuullinen ja arvokas. Tämä nuori mies oli Tuomelan Mauri, pitäjän tyttöjen lemmikki.

Patrunessa oli luvannut, että Niini saisi heillä olla siksi, kunnes hänelle koti hankittaisiin. Nyt oli maanantai. Niini istui Tuomelan lasten kamarissa katsellen Meskalan kosken kuohua ja äitivainajansa pientä mökkiä rannalla. Voi, kuinka rakas oli hänelle ollut tuo pieni köyhä koti Nyt ei hänellä ollut kotia enää.

Mutta eipä kukaan tietänyt tehdä asiasta selkoa, ja niin kauan kuin ei mitään varmasti tiedetty, oli Tuomelan Mauri kaikkien tyttöjen erinomaisessa suosiossa. Mutta kun heidän naisellinen kainoutensa esti heitä suorastaan osottamasta Maurille suosiotaan, saivat Maurin sisaret sitä suuremmassa määrässä kokea heidän ystävyyttään.

Viija ja Liisa istuivat vieretysten nurkempana, ujosti katsellen noita vihtoriinisia, pulskia emäntiä, jotka niin kodikkaasti istua hoilottivat. Laajassa soututuolissa istui Tuomelan emäntä ja kohenteli Petu-poikansa paidankaulusta. Hän oli kamarissa olevista emännistä arvokkaimman näköinen jo muutenkin ja sen lisäksi tuli kaksiosainen lihava leuka, jota ei monella olekaan.

Saatuaan tavarat huoneeseen, alkoivat he astua kirkolle. Toimituksen loputtua tuli kirkkomaan portilla Tuomelan emäntä Viijaa tervehtimään ja oli oikein ilmeisesti ihastuksissaan. Minulle jo tullessa kävi aivoot, että tapaan minä jonkun tuttavani, selitti emäntä.

Ei nuokaan meidän tytöt menisi kylässä kättä antamaan... Teillä on kaksi melkein yhdenkokoista tyttöä, sanoi Tuomelan emäntä. Ei tämä pienempi ole minun. Tämä on sisar-vainajani tyttö. Tämähän se on se rikas tyttö, ainoa Rasilan perillinen, sanoi Mestarin Saara. Vai niin ... vai tämä se on!... Kyllä minä nyt... Taisihan tämän isä olla vähän sukujakin minuun... Joko tämä on vanha?

Hän ei ollut vielä ennen tavannut Tuomelan nuorta emäntää. Vieraat vietiin sisälle ja Mauri katosi pian ukko Salovaaran huoneeseen. Hän oli ensi kerran häittensä jälkeen Valvan seurassa, ja tämä tuntui hänestä rasittavalta. Jotakin kankeata oli ilmassa ensin, mutta sitten tuli Rantalan väki, ja kun he olivat jo tuttuja Reetan kanssa, päästiin pian oikein puheen alkuun.

Kylästä tuli enemmän vieraita. Koko joukko nuoria talontyttäriä ja poikia sekä muutamia vanhoja ukkoja. Tuomelan tyttäret pyysivät vieraitaan sisälle kahvia juomaan. Kahvia tarjottiin ja juotiin ja sillä välin ukot pistivät piippuunsa ja rupesivat tupakoitsemaan. He juttelivat Maurin talonkaupasta, vuodentulon toiveista y. m. Ja nuoret puhuivat ompeluseuran toimeenpanemisesta.

"No niin, terve tultuanne vain. Onko tuo rautio isännän vai kanttorin?" "Tuomelan on, en minä enään tarvitse sulhas-hepoa." "No kanttori nyt aina on kekseliäs. Pannaan se talliin, taikka, ehk'ei se ole aituri?" "Ei, ei sillä mitään pahoja tapoja ole. Kyllä se sen puolesta saattaa ulkonakin olla." "Paras on, ettei pannakkaan talliin kärpästen kanssa taistelemaan.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät