Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. marraskuuta 2025


Hän istahti ja kirjoitti paraimmalle ystävällensä Helsinkiin seuraavan kirjeen: "Oma Ystäväni! Heti kun olet saanut tämän kirjeen, niin mene kirjakauppaan ja osta mulle eräs kirja, jonka nimeä en minä itsekään tiedä, mutta jotain tuollaista se on; 'Gentilhomme' tai 'Das Gesellschaftsleben, sanalla sanoen osta semmoinen kirja, jossa on hyviä neuvoja seuraelämää varten.

Mutta minä väitän, että nykyajan naiset eivät ole hituakaan huonommat nykyajan miehiä ja enpä todellakaan ymmärrä miks'ei moralin-saarnaajat yhtähyvin valitse heitä saarnainsa esineiksi". "Mutta minä en voi muistaa sanoneeni mitään tuollaista", sanoin hämmästyneenä. "Olette kyllä.

Läksin kiireesti takaisin samaa katua, nähdäkseni, minne hän on poikennut. Saavutinkin hänet, vaan en mennyt luokseen. Takana vaan seurasin, joten näin hänen menevän kotiinsa. Mikähän kiire sillä nyt? Eipä tuollaista hätää ole ennen ollut!

Vieläkö luulet tässä leikin sijaa olevan? Mitä olen sanonut, sen olen sanonut. Eikä sanaakaan enää tästä asiasta! Andrei. Sitä en olisi uskonut! Kipuna. Vai et olisi uskonut! Susi. Tuo on minusta suoraa hävyttömyyttä, että hän rohkenee edes ajatella, sitä vähemmin julki lausua tuollaista ajatusta. Koko paikkakunnan rikkain tyttö menisi hänelle, keppikerjäläiselle! Juvakka.

Essenin kantaa tähän kysymykseen valaistakseni panen tähän vielä seuraavan jutun, jonka hän kertoi minulle vähää ennen poislähtöäni: »Kerran tuli minun luokseni nainen suuressa hädässä valittamaan, että naapurin akat ahdistavat häntä siitä, että hänellä on tasku hameessa, niinkuin herrasväen naisilla, eikä tuollaista irtonaista nauhalla vyötäisiin kiinnitettyä lakkaria, ja kysyi, onko synti sellaista taskua pitää.

Siinä tapauksessa tiedän minä tehtäväni. Mutta Andreihan on Kosminin poika! Hänkö nousisi muitten mukana isäänsä vastaan? Se ei saa tapahtua! Jos Kosmin pysyy mahtavuudessaan, voipi poikansa ehkä nousta hänen perillisenään samaan mahtavuuteen ja minä sitten myöskin onnen kukkuloille. Ei, ei! Kuinka voinkaan tuollaista ajatella? Minäkö, katkerin orjuuden uhri, rupeaisin sitä puolustamaan?

KAIKU. Ja tuollaista sinä kehtaat uskotella meille, juuri kun kaikki (yskii ja niistää nenäänsä) olemme menehtyä yskään ja nuhaan. Missä hänen prinssinsä sitte on? Enpäs minä häntä näe!

"Minun käy hyvin sääliksi neiti serkkuanne", sanoi hän "vaan kaunis tyttö ei saisi rakastaa tuollaista miestä, kun on niin paljo urhoollisia upseereita paikoilla. Olen kuullut, että keisari on kyllästynyt näihin ijankaikkisiin salaliittoihin, ja aikoo asettaa esimerkin."

Jos joku saa Eva van Arsdel'in tekemään tuollaista, silloin olen minä suuri narri!" "Eva van Arsdel on jo ollut ja mennyt, ja se on kaikki minun onnekseni, armaani". "Hyvä, olkoon sitte Eva van Arsdel-Henderson", sanoi hän. "Tuo kaksoispersoona on paljon voimallisempi ja voipi paljoa helpommin vastustaa maailman turhuuksia, kuin tuo vanha Eva taisi tehdä".

"Annan hänelle aina leikillisiä letkauksia hänen urotöistään. "Mutta sydämessäni niitä ihailen. Hän on viimeinen sankari." "Goottien joukosta tapaat monta tuollaista tappelupukaria", arveli Cethegus. Prokopius nyökäytti päätään mietteissään. "Minun täytyy myöntää, että gootit miellyttävät minua suuresti. Mutta he ovat liian tyhmiä." "Kuinka? Miksi?"

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät