Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Mutta sille en mitään voi, että sinua rakastan ja aina tahdon rakastaa. En olisi heittänyt, vaikka isäsikin olisi heidän puolelleen mennyt. Luulivatko minun himoitsevan sinun rikkauksiasi! Siinä he pettyivät. Yhtä rakas olet minulle, vaikka olisin sinut löytänyt tunturin takaa. Tuntuuko sinusta samalla tavalla?" "Niin minustakin tuntuu", rohkeni Hanna nyt sanoa, "ja niin on aina tuntunut.
Siellä piti kapteenin ja Inger-Johannan maata auringon nousuun saakka, jolloin hänen ja Jörgenin oli määrä lähteä Iso-Olan ja Mustan kanssa takaisin Grönnelidin karjamajoille. He olivat syöneet illallista lohta ja hätäisesti valmistettua kermapuuroa, ja nyt katselivat he auringon laskua tunturin taakse.
Kesäisen rankkasateen purkauksen jälkeen on päivänpaisteinen merenselkä tyven, sisintään myöten asettunut ja syvästi äänetön; yli tunturin huipun on avaruuksien siinto ja äärettömyyden hiljaisuus. Tunturi katsoo päilyvää, iäti syvää merta. Luonto aihehtii ikuisia ongelmiaan. Istuimme toisiimme nojautuneina kauvan vaiti.
Ja Aslak! kuinka usein olen sua kantanut selässäni tunturin yli, kuinka usein olen käärinyt sinua omiin vaatteisiini, ettet tulisi märäksi, sill'aikaa kun itse vilusta vapisin lumituiskussa. En uskonut minä, että näin minua palkitsisit!
"Niin, tällä paikalla meidän täytyy kääntyä länteen päin. Tuolla näette kaksi tunturia vastakkain, ja tämän laakson halki katsoessa näkee sen tunturin huipun, mihin teidän on asetuttava metsästämään. Siis eteenpäin!" sanoi nuori talonpoika, tarttuen kelkan jukkoon. "Lykkää sinä, Pekka!" lisäsi hän, "Antti ja minä vedämme. Onpa tässä vielä potkimista, ennenkuin ylös päästään. Tarttukaa kiinni nyt!"
"Oo ehk' ei olisi aivan mahdotointa", vastasi Marit ja katseli häntä. "Olkoon siis päätetty, kahden vuoden perästä minä tulen ja silloin häitämme vietetään. Vaan nyt minun täytyy kiirehtiä pohjoiseen päin, minun pitää olla tunturin toisella puolella k:lo 12". Ja mies antoi Marit'ille kättä.
Yhtä ja toista on hän saanut tietää ihmisiltä, jotka olivat tulleet tunturin toiselta puolelta. Gunnar Haugen, kertoivat he, oli aivan toisellainen nyt kuin ennen: Hänen hiuksensa olivat käyneet aivan harmaiksi tällä lyhyellä ajalla ja hän näytti hyvin vanhalta. Mutta tuo tumma varjo oli poistunut hänen kasvoistansa. Hän oli ystävällisempi ja puhui ihmisten kanssa useammin kuin ennen.
Aurinko oli noussut tunturin yli ja heitti säteitänsä sänkyyn, jossa Anders makasi. Talonpoikaistaloissa alkoi vilkas elämä, miehet menivät työhön, koira pudisti kahleitansa, työvaunut rätisivät tiellä; mutta Marit ei kuullut mitään. Hän istui liikkumatta Anders'in sängyn vieressä. Pihalla seisoivat rengit ja piiat juttelemassa, he eivät ymmärtäneet mikä emäntää vaivasi tänä päivänä.
Silloin aurinko kohosi tunturin yli ja valaisi loistossaan naapurin taloa. "Katso, tuossa on aurinko, Helena!" huudahti mies vilkkaasti. "Muistatko että siinä, missä me ennen asuimme, oli meillä aamu-aurinko?" "Niin, nyt se tulee vasta illalla meille," vastasi vaimo surumielisesti; "mutta Jumalan kiitos! se lämmittää silloinkin." Olli-poika. Hiljainen, selkeä syyspäivä valaisi Bosse-niittua.
Hänellä oli vielä penikuorman vaiheilla kotiinsa, vaan pian hän saapui ylänkömaille, joten matka kävi nopeammin, ja huimaavassa vauhdissa hiihti hän alaspäin pitkänkaltevia tunturin rinteitä myöten. Yht'äkkiä hän pysähtyi. Lapsi oli niin hiljaa, jotta hän jo pelkäsi sen kuolleen. Varovaisesti hän pisti käden poveensa ja tarttui lapsen kätöseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät