Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Everstin vanhin poika Torsten, joka oli nuori kaunis herra ja kuuluu nyt olevan majuri, oli rakastunut Hannaan ja tahtoi naida hänet, vaan se aateliylpeä T:n perhe, Torstenin vanhemmat ja sukulaiset, nousivat kokonaan raivoon, kun Torsten ilmoitti asian. Hanna, tämän tiettyänsä katosi paikalta, eikä tiedä kukaan vielä tänäpäivänä mihin se on joutunut.
Fi donc, kuinka saattaa sellainen diplomaatti kuin Torsten Bertelsköld tuolla tavalla hurmautua kahteen mustaan silmään! Bertelsköld ei vastannut. Hänen silmänsä olivat yhä vaan luodut erästä ikkunaa kohti. Tuo nainen lähenee nyt kuningasta, jatkoi ranskalainen kevytmielistä puhettaan. Ymmärrän, hän on yksi niitä kärpäsiä, jotka alinomaa kärventävät siipiään kynttilän liekissä.
Toivon, etten sinua häiritse? sanoi kreivi Torsten, istuutuen sisarensa viereen. Niin harvinainen vieras ei voi häiritä, vaikkei olisikaan niin tervetullut kuin sinä, vastasi kreivitär. Luulenpa tosiaankin useita viikkoja kuluneen siitä, kun minulla viimeksi oli ilo nähdä sisartani. Työt ja toimet... Siitä on jo kolme kuukautta. Olkoon se nyt unohdettu...
Minä olen ylenevä, alati ylenevä, huolimatta siitä, kenenkä siinä tallaan jalkaini alle, eikä kukaan ole minua kukistava. Niin, älä sentään noin synkästi katsele minua; se on sisin ajatuksesi, ja tähän saakka on todellisuus sen todeksi näyttänyt. Mutta ajatteles jos vielä kerran kadottaisit sormuksen? Kreivi Torsten hymyili väkinäisesti.
Torstenilla siis ei ollut suuria varoja, mutta hänellä oli eräs hyvin rikas ystävä, joka oli luvannut kaikkea apua mitä Torsten tarvitsi. Torsten sanoi: 'Köyhyyttä emme tarvitse kärsiä, mitä muuta tarvitsemme, antaa meille rakkautemme'. Minä kuitenkaan en voinut taipua Torstenin esityksiin enkä tahtonut sitoa häntä asemaan, joka ei ollut hänen.
Tämä, Torsten, on kovin paljon miehen osaksi, jonka ei sovi kiittää älyään, vaan ainoastaan sattumaa vallastaan ja ylenemisestään. Nyt tulemme siis saarnan opettavaiseen osaan. Niin, sattumaa on sinun uskosi ydin. Torsten, Torsten, mitä auttaa meitä terävinkään äly, ellei meillä sen ohessa ole sydäntä, joka antaa arvoa elämässä tavattavalle kunnialle ja uskollisuudelle!
Juuri sama. En tiennyt, herra kreivi, että... Torsten puri huultaan. Te erehdytte, sanoi hän. Se on minun veljeni, jolle onni on sisarenne suonut. Olkaa tervetullut kotimaahan. Olen iloinen siitä, että huhu, joka kertoi teidän kaatuneen Pultavan verisellä kentällä, oli perätön.
Monen pitkän vuoden kuluessa eräs surullinen muisto oli saattanut hänet hylkäämään kaikki naimistarjoukset, kunnes kreivi Torsten muutamia vuosia sitten sai hänet seitsemänkolmatta vuoden vanhana suostumaan avioliittoon jo harmaantuvan leskimiehen, nykyisen puolisonsa kanssa. Mutta mustan surupuvun riisui yltään hän vain silloin, kun hovitavat sitä välttämättömästi vaativat.
Päätin siis paeta yksin ja rukoilin Torstenia, että unhottaisimme kaikki ja eroaisimme iäksi. Torsten vihdoin taipui päätökseeni, sillä se oli minun puoleltani järkähtämätön, kuitenkin sai hän luvan seurata ensimäisen taipaleen omalla hevosellansa silloin oli talven aika peninkulman matkan yhteen mökkiin, jossa erosimme viimeisen kerran. Oi hirmuinen hetki.
Alempana rintavarustuksen vieressä seisoivat Ranskan lähettiläs, kenraali Croissy, suosikki Grothusen, Turkinmaalta seurannut matkatoveri Otto Fredrik Düring sekä kenraalit Bassewitz ja Dahldorf, kaikki neljä urhoollisia miehiä, jotka sallimus oli määrännyt Stralsundissa kuolonsa kohtaamaan. Vähän matkan päässä heistä puhelivat kenraali Düker ja Torsten Bertelsköld keskenään.
Päivän Sana
Muut Etsivät