Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Mutta ainoastaan viisi Jukolan poikaa nähdään istuvan penkillä pöydän takana. Missä ovat Juhani ja Timo? Tuollahan häpeänurkassa lähellä ovea he seisovat, ja heidän tukkansa, jossa äsken oli kiemarrellut lukkarin jäntevä koura, töröttää vielä korkeassa pörrössä.
"Hänen kuulin täällä matkaansaattaneen paljon pahennusta jo, hänen sanotaan yllyttäneen talonpoikia tuomariansa vastaan; he tuumivat valituksia muka prokuraattoriin. Hävetä pitäisi heidän!" "Herra Kokka tarjoutui panettamaan ilmoituksen sanomalehtiin", virkkoi Timo, "tuon tuntemattoman kutsumiseksi tänne.
Se on niinkuin kädessä, te mullisaukon pojat. AAPO. Senhän minä kohta sanoin käydessämme jäniksen passiin. Voi meitä hulluja! Sissit ja mustalaiset tällä tavalla rähmästelkööt ilmi-taivaan alla. TIMO. Jumalan taivas kuitenkin. AAPO. Asua täällä susien ja karhujen kanssa. TUOMAS. Ja Jumalan kanssa. JUHANI. Oikein, Tuomas! Jumalan ja hänen enkeleinsä kanssa.
Mitä ihminen hartaimmin toivoo, sen toteutumista hän ei tohdi uskoa. Jokseenkin tyynellä mielellä he ilmautuivat kansajoukkoon, jossa näkivät paljon tuttavia ja ystäviä. Hannulan Timo ja Lotta olivat viime aikoina istuneet aina vaan kotona, mutta siellä olivat he silloin tällöin saaneet vastaanottaa myötätuntoisuuden ja ystävyyden osoitteita niinkuin luonakäyntejä, kirjeitä, terveisiä.
TIMO. »Ja nuorempi veljensä Timoteeus!» Minähän olin siellä myös; ja saipa Kaisa lapsellensa isän että paukahti. Minähän olin vierasmiehenä myös, Juhani. JUHANI. Olit, olit. Mutta sielläpä vasta väkeä porstua, porras ja piha täys. Porstuassapa istuin minä ja juttelin Tammiston Kyöstin kanssa, mitä ja kuinka pojan piti la'in edessä lausuman.
"Oikein Timo", huusi Hovilainen ja nauraa hekotti vihan vimmassa, "se vielä puuttui. Kuuleppas! kuudettakymmentä käyn eikä vielä tähän asti kukaan ole käskenyt minua ulos. Mutta tuleppas Taavi vielä minun ovistani sisään, kyllä minä sinulle kurssin näytän". "Voipi se pian tulla teillekin näytetyksi", vastasi Taavi, jonka veri rupesi kuohumaan.
Sulavammilla sanoilla ja kuumemmilla kyyneleillä kuin koskaan ennen oli emäntä tehnyt anteeksipyyntönsä, alkaen miehestänsä ja käyden aina paimenpoikaansa asti. Silloinpa Timo, suu tyytyväisyyden myhäilyksessä, läksi ulos jouduttamaan hevosta ratasten eteen, asteli onnellisna, paidankaulus kohotettuna korkealle niskaan, kohotettuna oman eukon käpeällä kouralla.
Mutta koska Nivalinkasen ehkä onnistuisi näinä päivinä vielä pääsemään oikean murhaajan perille, ja hän ehkä voisi täällä paremmin jouduttaa asiat, ne kun enimmäksensä olivat tuomarin vallassa, niin olisi heistä Timo lähinnä lähtemään läänin pääkaupunkiin.
Hän kävi harvoin Hannulassa, ja tänään Timo juuri ei olisi toivonut häntä tänne matkalle-pääsöä viivyttämään. "Eikös se ole tunnettu asia, ett'en minä milloinkaan mene takauksiin, saatikka sitten määrällisiin vekseli-asioihin, sanokaas Makkonen", vetosi Timo tulijaan.
Mene pois! JUHANI. Nuoren miehen naimattoman elämä on tanssia. Eikös niin, Timo? TIMO. Hi, hi, hi! JUHANI. Eikös niin? TIMO. Kyllähän se semmoista on. EERO. Juuri niin, »Jussi-kulta». JUHANI. Sanoi kettu jänikselle. Oikein! Tämä elämä käy laatuun; onhan se välimmiten lystiäkin ja nostelee hieman kantapäitä. Tanssikaamme ryssää; siinä olen minä juuri mekkari. Katsokaas!
Päivän Sana
Muut Etsivät