Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Sen luukku oli tukittu; parooni oli kaiketi peljännyt, että hän tuon aukon kautta taas jollakin pirullisella keinolla viettelisi vartijansa. Hän nousi jalkeille ja juoksi ympäri huonetta kuin hullu, tai kuin rautahäkkiin suljettu tiikeri. Viimein tyyntyi hän ja näytti rukoilevan.
Se tapahtui nopeasti ja kiihkoisesti. Viimein hän tahtoi ottaa kirveensä, avasi laatikon kirves oli poissa. Raivostus oli täydellinen. Kuin tiikeri, ketteränä ja silmät palaen hän puhaltautui keittiön läpi sänkykamarin toiselle ovelle. Sekin oli kiinni. Hänen nyrkkinsä ponnahti ovipeiliin, mutta kirkaisten hän vetäsi nyrkkinsä pois, sillä se oli pimeässä sattunut peiliraamien särmään.
Hollantilaiset peräytyivät hurjasti ryntäävän sissijoukon tieltä: muutamat taistelivat vielä, toiset heittivät jo aseensa. Tuossa, tuossa! huusi jaavalainen, joka oli seurannut Skytten jäljissä ja syöksyi nyt kuin raivostunut tiikeri pitkäkasvuista, punapartaista hollantilaista kohti, joka valtauskirves koholla vetäytyi taapäin ruoriratasta kohti, kostoa tuolle! Hänet on hakattava kappaleiksi!
»Pelkään, että leijona uskaltaa.» »Jumalat auttakoot! Mitä loruja sinä laskettelet?» »Sitä vain, että jos hänet tuomitaan syylliseksi, niin on leijona tai tiikeri hänen pyövelinsä.» Nydia syöksähti ylös ikäänkuin nuoli olisi hänen sydämensä lävistänyt. Hän päästi läpitunkevan huudon ja langeten polvilleen orjan eteen hän huudahti äänellä, joka sulatti tämänkin kivikovan sydämen!
Tuota pikaa oli pikisoitsuja joka miehellä ja samoin tuliaseita. "Pitääkö minun ampua häntä?" kysyi Sambo viivähtäen. "Ainoastaan siinä tapauksessa, että muuten ei voida saada häntä kiinni. Mutta pian nyt! Tiikeri! Vimma! etsikää!" Orjat läksivät. Kohta sitte ei koko kartanossa eikä pihalla näkynyt ainoatakaan elävää sielua.
Tässä hän äkkiä lopetti rukouksensa ja sanoi kääntyen yleisöön päin: "Te voitte itse kysyä vaimoltani; hän on tuo, joka istuu tuolla punainen huivi päässään". Hän vastasi aivan hiljaisesti: "Hän oli tiikeri; hän on karitsa!" Tämä oli tosiaankin liikuttava kohtaus; kehen olisikaan se voinut olla tekemättä vaikutusta!
»Entä se jumalankieltäjä kristitty, natsarealainen tai mikä hänen nimensä on?» »Oh, se koira rukka! Jos hän uhraa Kybelelle tai Isikselle, niin hänet armahdetaan. Ellei, niin tiikeri hänet saa. Melkein luulen niin käyvän, mutta tuomio sen asian ratkaisee. Me puhumme, vaikka uurna vielä on tyhjä. Ja kreikkalainenkin voinee välttää oman kirjaimistonsa kuolemaa uhkaavan Th:n.
Yöt, päivät rukoilen ma Baalilta, Hän että neuvoo siihen mulle keinot, Kun houkuta ei tuoksu jasmiksen Ja palmun lehvät eivät viehätä, Teen liiton kera petoeläinten; Kavala kettu, julma tiikeri, Ne olkoot Isebelin auttajat. Nuo röyhkeilijät shakaleilla syötän; Ma maistaa tahdon koston hunajaa. NELJ
Sillä se sota, jota isänmaan puolustukseksi käydään, on jalo sota, joka lisää kansojen voimia ja ylentää heidän mieltään, jotavastoin sota semmoinen, minkä tarkoituksena on vieraiden maiden valloittaminen, useinkin on kuin tiikeri, joka verenhimoisena lopulta syö suuhunsa omat sikiönsä.
Hän ei uskalla sanoa mitään, sillä siten hän ilmaisisi itsensä. Hän uskaltaa vaikka mitä. Oletko koskaan nähnyt häntä raivossa? En, vastasi Athos. Hän on tiikeri, pantteri! Ah, rakas Athos, minä pelkään vetäneeni meidän molempien niskoille kauhean koston. D'Artagnan kertoi nyt kaikki, mylady'n hurjan vihastumisen ja hänen julmat uhkauksensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät