United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heti koska Juoseppi oli saatu pois, alkoi Anna juttelemaan hänen äitensä kanssa; edellinen näki sen varsin käsittämättömäksi, ettei Martina ollunna tiedustellut, josko hänen pahin vihamiehensä oli jo pois muuttanut mailmasta eli ei. Miksi ei hän mennyt pappilaan kuulustelemaan, kuinka oikein oli laita vanhan äite Pentinpojan?
Olen tiedustellut, Ken tuo Delon nuorukainen lienee; Kallinikon poika, kuului vastuu." Latinan sana *lustrum* = viisivuotinen aikakausi. Nuoren poskill' itkuhelmet vieri. "Isä", niin hän lausui, "heitä nimet, Jotka sävelistä maan on soineet Kauimmin mun korviin'; unhotin ne. Suo mun inhota ja unhoon peittää
Eikä Johanneskaan enempää tiedustellut. Mitä liikutti häntä enää, milloin hautajaiset olisivat tai olivatko olleet jo! Pääasia oli, ettei hänellä enää ollut mitään tekemistä noiden ihmisten kanssa. Pois oli mennyt ainoa rakas muisto hänen avioliittonsa ajoilta. Se oli ensimmäinen ruumis, jonka yli hänen tiensä kulki. Niin ainakin tuntui Johanneksesta.
Mutta kun ollaan sodassa, täydessä virantoimituksessa ja palveluksessa, silloin on muutakin päänvaivaa kuin vuorelaisten sukujohtoja.» Ja siinä suhteessa arvokas majuri puhuikin täyttä totta, sillä hän ei koskaan tiedustellut, kuunnellut eikä muistellut muiden ihmisten asioita, elleivät ne olleet yhteydessä sotataidon kanssa taikka jollakin lailla koskeneet hänen omaa etuansa, joissa molemmissa tapauksissa hänen muistinsa kuitenkin oli sangen kiinteä.
Siitä asti ei lapsen äiti ole koskaan tiedustellut häntä eikä myöskään kuullut hänestä mitään. Minun ei tarvinne sanoakaan, että teidän miehennekään ei tiedä tuon lapsen kohtaloista mitään, eikä hän ole koskaan tahtonut kuulla puhuttavankaan siitä. Elääkö poika vielä? Missä hän on? Niihin kysymyksiin en minä voi vastata. Siihen tarvitaan laajoja tiedusteluja.
Knut ei saanut sanaakaan huuliltaan. Hän seisoi liikahtamatta. Se oli tullut hänelle niin odottamatta ja oli niin kauheata! Hänestä tuntui kuin hän olisi syössyt päistikkaa pohjattomaan kuiluun. Viimein hän sai sanotuksi: »Minä en ole tiennyt tästä mitään. Minä olen tiedustellut kaikkialta minunhan täytyi luulla » »Niin, niin. Kaikki menivät pohjaan, isä, kaikki, paitse minä ja kaksi merimiestä.
Hän oli näkevinään Constancen kauhun tuon lapsen tähden, jota hän oli niin innokkaasti tiedustellut, hän häpesi Constancen puolesta ja hän katsoi välttämättömäksi haudata ainaiseksi tämän salaisuuden. Mutta tämä ei tapahtunut ilman pitkällistä sisäistä taistelua, sillä hänestä tuntui myöskin kovalta hylätä tuo viheliäinen nuorukainen. Olikohan pelastus vielä mahdollinen? Sitä hän tuskin luuli.
Niinkuin Glyceria edeltäpäin oli vakoojiltaan tiedustellut, kävivät jo seuraavana päivänä Carinon liktorit Manlion luona käskemässä häntä Carinon luo. Manlius ei odottanut heidän käskemistään, vaan meni itsestänsä.
Ei kukaan heistä ollut palannut. Heidän lakeijansakin olivat poissa, eikä heistä ollut mitään tietoa enemmän toisesta kuin toisestakaan. Hän olisi tiedustellut heidän lemmityiltänsäkin, mutta hän ei tuntenut Porthoksen eikä Aramiksen lemmittyä; Athoksella taasen ei ollutkaan. Kulkiessaan henkivartijahotellin ohitse, loi hän silmäyksen talliin: kolme hevosta neljästä oli jo saapunut.
Hän pysäytti kärrynsä ja katseli minua aivan samalla tavoin kuin toisetkin, joilta aikaisemmin olin asiaa tiedustellut. »No, miksi niin!» sanoi hän. »Onko se suuri kartano?» utelin. »Epäilemättä», vastasi hän, »se on suuri, ränstynyt kartano.» »Vai niin», sanoin minä, »mutta entäs talonväki?» »Talonväki?» huudahti hän. »Oletteko hullu? Eihän siellä ole ketään, jota talonväeksi voisi sanoa!»