Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Mutta kerran sinun onnettomuudeksesi eräs uusista veronkantajista piti tärkeämpänä keisarinnan suosiota kuin sinun tarjoamaasi osaa saaliista. "Hän oli suostuvinaan ehdotukseesi, antoi sinun väärentää luettelot ja toi ne minulle." "Tuo heittiö", murisi Petros. "Niin, se oli tietysti sinusta pahasti tehty", hymyili Teodora asettaen pikarin pöydälle.
"Sota, magister militum", vastasi Justinianus ilosta loistavin kasvoin. "Voitto, Justinianus", huudahti päällikkö heittäen kainalosauvansa pois. "Salli minun suudella käsiäsi, imperator." Hän linkutti pitkin valtaistuimen portaita keisarin luo. "Mutta, patricius", ivaili Teodora, "sinähän olet kerrassaan mies. "Sinähän olet tähän saakka aina vastustanut goottisotaa.
Justinianus, jolla jo silloin oli hyvä toivo päästä enonsa keisari Justinuksen seuraajaksi, ihastui hänen kauneuteensa, miellyttävään seurustelutapaansa ja suuriin luonnonlahjoihinsa, ja viimein hän otti hänet puolisoksensa sekä korotti hänet kanssansa valtaistuimelle, johon Teodora puolestaan myöskin levitti loistoa.
"Mutta kuka virittää verkon?" Teodora mietti hetkisen ja sanoi: "Länsi-Rooman nerokkain mies, Cethegus Caesarius, Rooman prefekti, nuoruudenystäväni." "Aivan oikein, mutta ei hän yksin. Hän on roomalainen eikä alamaiseni. Hän ei ole minulle täysin uskollinen. Kenenkä minä lähettäisin? Kenties taas Aleksandroksen." "Ei", huudahti Teodora. "Hän on tähän toimeen liian nuori. Ei." Hän mietti kauan.
"Sinä aioit tuhota urhoollisimman miehen, jolla on viaton lapsen sielu, apunasi hänen oma, nyt parantunut vaimonsa sekä rikollinen ystävättäresi Teodora, ja uhrata hänet vallanhimollesi. Se oli pirullinen tuuma. Minä eroan sen vuoksi iäksi sinusta." Cethegus ummisti silmänsä. "Eihän se ole kovinkaan ihmeellistä", virkkoi hän hetken kuluttua itsekseen. "Hänen epäjumalansa on Belisarius.
Silloin hypähti Teodora sohvalta kuin hyökkäävä käärme. Galateakin peräytyi pelästyneenä. "Vihani uhalla, Petros, et tuo. Sinut lähetän aivan toista tarkoitusta varten. Hän ei saa tulla Bysanttiin, hän ei saa elää." Hämmästyksissään Petros pudotti kirjeen lattialle. "Oi, keisarinna", kuiskasi hän, " murha". "Hiljaa, Petros", sanoi Teodora käheällä äänellä, silmissä hurja ilme.
"Kiinnitä palmikot lujemmalle!" huudahti hän Galatealle, joka oli alkanut erikoistyönsä, keisarinnan komean tukan järjestämisen. "Sinä olet pannut alttiiksi henkesi minun vuokseni." Ja hän ojensi hänelle kaksi oikean kätensä sormea. "Oi, Teodora", huusi nuorukainen, "tämän hetken vuoksi kuolisin kymmenesti."
Tässä näkee syntyperäisen hallitsijattaren, kuninkaantyttären!" Hän katseli ihastuneena jaloja piirteitä. Silloin oviverhot kahisivat ja kuuntelija tuli sisään. Se oli keisarinna Teodora, hurmaavan kaunis nainen.
"Innostuksesi ilahduttaa minua. "Minä olen ylpeä vaimostani. "Oi, miten jalo vihasi kaunisti sinua, Teodora. "Miten voin sinut palkita? "Saat itse määrätä suosioni ja kiitollisuuteni osoituskeinon, paras neuvonantajani ja kanssahallitsijani."
"Kun olemme kukistaneet goottien valtakunnan ja kuningattaren avulla päässeet Ravennan kuninkaalliseen linnaan mitä mitä minun on silloin tehtävä ruhtinattarelle?" "Ruhtinattarelleko?" sanoi Teodora teeskentelemättömästi. "Mitäkö hänelle teemme? Saman kuin valtaistuimeltaan syöstylle vandaalikuninkaalle. Hänet tuodaan tänne Bysanttiin." Justinianus hengitti vapaammin.
Päivän Sana
Muut Etsivät