Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Hän lopetti sanoilla: "tehkäät tasaiset polut erämaassa meidän Jumalallemme, kaikki laaksot pitää korotettaman ja kaikki vuoret ja kukkulat pitä alennettaman, ja mitä on tasoittamatta, pitää tasattaman ja koliat silitettämän, sillä Herran kunnia ilmoitetaan ja kaikki liha on ynnä näkevä Herran suun puhuvan."
Hän luki ensin päivän tekstin, luki sen hitaasti ja pannen painoa joka sanalle, niinkuin olisi niissä ollut erityinen nykyhetken merkitys: »Huutavaisen ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät tasaiset polut erämaassa meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot pitää koroitettaman ja kaikki vuoret ja kukkulat pitää alennettaman, ja mitä on tasoittamatonta, pitää tasattaman ja koliat silitettämän. Sillä Herran kunnia ilmoitetaan ja kaikki liha on ynnä näkevä Herran suun puhuvan.
Petrea tunsi elävästi, kuinka syvästi hän oli kiintynyt maalliseen elämäänsä, kuinka rakkaaksi elämä oli tullut hänelle tunsi sen melkein peloissaan. Kaikilla ihmisillä on kukkulansa, mutta heillä on myöskin suonsa, tiheikkönsä, kuoppansa puhumattakaan pohjattomasta syvyydestä, sillä monet sielut ovat liian tasaiset ja matalat kohdataksensa semmoisia.
Jos ma lauluille rupean, Virrentöille työnteleme, Laulan pihlajat pihalle, Tammen keskitanhualle, Tammelle tasaiset oksat, Joka oksalle omenan, Omenalle kultapyörän, Kultapyörälle käkösen; Kun käki kukahtelevi, Kulta suusta kuohahtavi, Vaski leuoilta valuvi, Kultaisehen kuppisehen, Vaskisehen vakkasehen, Ilman maahan vieremättä, Rikoille ripoamatta.
Sanoi vanha Väinämöinen, itse lausui, noin nimesi: "Tuoss' on koppa kanteletta, emäpuu iki-iloa. Mistä naulat saatanehe, vääntimet perittänehe?" Kasvoi tammi tanhualla, puu pitkä pihan perällä, tammessa tasaiset oksat, joka oksalla omena, omenalla kultapyörä, kultapyörällä käkönen.
Kalliomäen välissä lepäävät tasaiset niityt peittyvät kukkiin... Sakeasti versoaviin ja niin keltaisiin, että kaikki on yhtä ja pelkkää silmien häikäisyä... Oraat höystyvät viikossa puolen kyynärää... Talitinttien iloisesti kilkattava laulu on siirtynyt metsiin ... kaikuu nyt heikosti ... jostain suhisevan koivun sisästä. Ja pääskyset kiirivät ylhäällä illan punertavassa ilmassa.
Pieni virta luikerteli kahden puolen maantietä, välistä kadoten vuoristoon ja taas tullen uudestaan esiin; korkeat vuorihuiput ja niiden välissä tasaiset laaksot, joihin oli vähän väliä rakettu taloja ja kyliä sekä mainitun virran varrelle useampia myllyjä, joista toiset olivat käytännössä ja toiset seisoivat tyhjillään.
»Tuo neula on pantava hiukan enemmän oikealle syvemmälle, tyhmyri! Etkö huomaa, kuinka tasaiset kulmakarvat ovat? Luulisi miltei sinun nyt pukevan Karinnaa, jonka piirteet ovat niin vinot. Nyt pane kukkia mitä! kehno!
Kaikki rakennukset olivat mainiossa kunnossa, leveät, tasaiset tiet risteilivät pihassa joka haaralle ja lumi oli niin puhdasta, että silmiä huikasi. Kookkaan verannan seinät olivat ikkunoita täynnä, niitä kaunisti somille poimukkeille asetetut valkoiset verhot, pulskat ovet ja portaat näyttivät minusta ikäänkuin kutsuvan luokseen ja lausuvan tervetultua. Soitin etehisen kelloa.
Päivän Sana
Muut Etsivät