Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kyllä Kreeta sen parhaiten osaa sovittaa! No hyvä! Mene sinä nyt vaan ... ja älä ole huolissasi. Mene nyt! Minun täytyy tarkemmin neuvotella kanssanne, Tapani ja Kreeta. Te tunnette parhaiten olosuhteet täällä, ja voitte siis sanoa, mitä meidän nyt on tehtävä? Jaa- -a! Sen minä sanon: Oletpa sinä pistänyt pääsi kiperään paikkaan! Sillä tiedä!... Mailiisan kanssa ei ole leikkimistä.
Tapani myöski oli hiukan elähtyneen näköinen, vaan kuitenki tuo vanha viehättämishalu asui hänessä ja tuo erinomainen siisteys myöskin vallitsi hänessä. Perhe oli lisääntynyt viidellä hengellä. Hannusta oli kasvanut leveähartiainen, sinisilmäinen ja hiukan punertavantukkainen nuori mies, joka aina oli valmis mittaamaan voimiaan ja piti toisia, joilla voimia löytyi, suuressa arvossa.
Mutta nyt hän jäi odottamaan Tapanilta vastausta ja silmät maahan luotuina nypästeli Tapanin paidan hihaa. "No hyvähän tuo olisi kun niin olisi", sanoi Tapani lievästi hymyillen.
"No, opettakaa te nämä sitten kiroilemaan", sanoi Tapani ja suu vetäytyi hymyyn. "Kyllä minä ne opetan. Saatte uskoa että kyllä minä opetan. Kyllähän ne niskasuonet notkistuvat kun ovat minun parissani. Minun parissani on toista kuin teidän parissanne!" Tapanin kasvot olivat hienossa hymyssä, eikä hän pitkään aikaan virkkanut mitään.
Tämän nähtyään talon isäntä säälien huudahti: "Voi mies parka!... Sen minä sanon että ijäksesi on kurikkata jaloissasi, jos et ajoissa turvaudu Runsikon ukon apuun." "Saaneehan todellakin koettaa jotakin", sanoi Tapani.
Yli-Tuomon veljekset eivät milloinkaan eripuraisuudella katkeroittaneet toistensa mieltä. Tapani kaivoi ojat, kylvi pellot ja himoitsi suolaisia ruokia; Topias kutoi verkot, teki kotoaskareet ja söi mieluummin puuroa ja maitoa. Kuin Tapani sai isältään talonkirjat, nai hän Martan emännäkseen. Häät vietettiin juhannuksena.
Kun muut jo olivat käyneet nukkumaan, juttelivat saarnamies ja Iisakki kahden kesken pienessä pihanpuolisessa salinkamarissa. "Minun tapani on aina puhua suoraan ja peittelemättä", jatkoi saarnamies sikaaria poltellen. "Ihmisen viat ja sydämen pahuus eivät lähde pois, ellei korva saa kuulla suoraa totuutta, sitä totuutta, joka on Jumalasta.
"Vaan milloin lähdet kotoa pois", puhui Tapani edelleen ja katseensa siirtyi taas multamaiseen vasikkahakaan ja sirkeärunkoiseen petäjikköön, "niin saat hevosen, lehmän, pari lammasta, saat sahratkin, saat vähä joka lajia kädenkäännettävää, ett'et tarvitse paljain sormin alkaa; vaan" Tapani katsoi jälleen Topiasta ja asetti nopat vierekkäin "niinkuin äsken sanoin, niin sinä olet minun veljeni ja sinulla on yhtä suuret silmät kuin minullakin.
"Ja Maiju tulee ja Johanna tulee." Jälellä olevat huonekalut Topias tuskin ehti toimittaa asemalle niin jo Martta ajoi pihaan. Topias oli kaukaa jo tuntenut hevosen ja rientänyt ulos. "Sinä sieltä tulitkin." "Tapani jäi kylvämään rukiita." Leipiä ja Helan kananpoikia oli Martalla ollut kuormana.
Tapani istui nyt pöydän ääreen kuten ainakin työhön ja alkoi sommitella näppiinsä sitä lyijykynän palasta, mutta ei se ruvennut pysymään oikeassa asennossa, vaikka Maria sitä kolmeen kertaan asetti. Viimein kuitenkin Tapani rupesi puristamaan ihan hammasta purren ja alkoi piirtää A:ta. Mutta kynän puristuksen takia vapisi käsi että tuskin kynän kärki asettui paperille ensinkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät