Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Eräänä aurinkoisena talvipäivänä, kun tapani mukaan kävin kirkkomaalla hänen haudallaan, oli lumi ajautunut ikäänkuin peitteeksi sen yli. Se kimalteli valkoisena ja puhtaana, ja hienot reunat välkkyivät auringonpaisteessa kuin läpikuultava marmori.
Yöllä lentävän villihanhen valitus; seuranhaluisen tiaisen tiuskutus talvipäivänä; hyönteisparven kuolo elokuussa, kun se taistelusta korkealta ilmasta putoaa lehdille sateen tavoin; metsälintujen kimakka vihellys; kuusi, joka sirottaa siitepölynsä uuden vuosisadan hyödyksi; pihka, jota puu hikoilee; kaikki kasvu ja kaikki elämä, kaikki kokonaisuudessaan todellakin yhtä käyttämätöntä.
Tästä muistutti hän maaherraa, neuvoen häntä siihen mieheen ei paljon luottamaan. Maaherra sanoi todistusten puutteessa pitävänsä miehen kunniallisena, vaikka kyllä suurena jaarittelijana. Vähä tämän keskustelun jälkeen maaherran kanssa, tuli kysymyksen alainen herra talvipäivänä pohjoisista Tukholmasta.
Sattuipa eräänä kauniina talvipäivänä, että minun pikapäinen veljeni näki hyväksi heittää hovipalvelijan Kustaa Otto Douglasin Drottningholman portaista alas, siitä syystä, että Douglas sanoi suomalaisia aatelismiehiä tolvanoiksi, jotka eivät hävenneet kuninkaan linnassa keskenänsä puhua rumaa äidinkieltänsä, suomea.
Silloin nauroi vanha sotilas ja iski viekkaasti silmiänsä, silitti tyytyväisenä pitkiä viiksiään ja sanoi muiden hoksaamatta: "Kärsivällisyyttä, Rietrikki! Kyllä vielä kerkeät, kun aika tulee!" Eräänä talvipäivänä juoksi Rietrikki sisään sotavanhuksen tykö, joka istui nojatuolissaan polttaen piippua.
He rohkenivat asettua autioon taloon ja oleskelivat siellä jonkun aikaa korjaillen tavaroitaan ja valmistelivat joitakin puukapineita, kauhoja, lusikoita ym. toivoen saavansa ne myydyksi asutuilla seuduilla merenrannikolle matkatessaan. Kauniina, kirkkaana talvipäivänä tapaamme matkalaiset Isonkyrön tienoilla.
"Aivan oikein. Minä voisin lausua sitä toisin, mutta asia on sama." "Jumala siunatkoon teitä, Tom; siunatkoon teitä teidän toimissanne ja teidän kodissanne," sanoi Kenelm ja puristi ystävänsä kättä sen vaunun ovella, joka oli vievä kylän raa'an tappelijan rakkauteen ja hyvään asemaan yhteiskunnassa. On talvi-ilta Moleswichissa. Vallan toisenlainen auringon-lasku kuin talvipäivänä Neapelissa.
Tie oli hänelle tuttua; kesällä hän pitkillä matkustuksillaan kulki suoraan tunturien yli, mutta nyt lyhyenä, pimeänä talvipäivänä oli parempi pysyä maantiellä. Tällä seudulla oli ikäänkuin jokin vetovoima; hän kuunteli ja vakoili kaikkialla, saisiko jotain tietää Inger-Johannasta, mutta hänen läheisyytänsä hän huolellisesti karttoi.
Hän loisti ilosta ja samassa hän alinomaa silitteli hiljan ajettua leukaansa. Musiikia ja laukauksia ja riemuhuutoja kajahteli kaikuvasti tänä kirkkaana ja raikkaana talvipäivänä, kun kirkkoon lähdettiin. Ei kirkkoon mahtunut kaikki uuteliaat ja osan ottajat. Kirkon mäellä seisoi kumminkin yhtä paljon väkeä kuin sisässäkin oli. Pappi piti erinomaisen saarnan.
"No tarvitseehan levähtää päivällä, kun on yön raskaasti nukkunut", mutisi Risto isälleen. Risto oli kuitenkin pahoilla mielin, kun isä oli murheissansa hänen tähtensä. Eräänä talvipäivänä sanoi Risto: "Isä, antakaa minulle jäneslankoja, niin lähden hakemaan jäneksen polkuja ja virittämään lankoja". Lassi ihastui niin että ilokyyneleet vuotivat silmistä. "Kas niin poikani, lähde vaan pyytämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät