United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kuin tarkemmin asiata mietin", sanoi Joonas, "ei siellä varmaankaan ole muuta kuin yksi. Mitäpä kaksi yhteen pässiin tarttuisi? Hyvä jos yhdelle riittää." "Mutta jos kumminkin lähtisit, Joonas", sanoi Valtteri. "En minä yhtä pelkää, mutta en ole vielä oikein tottunut siihen työhön. Jos se hylky repii uuden takkini."
Sen sanon teidän armollenne, että olin tyhmä kuin bosnialainen, kun viskasin sen pois; mutta sen huomasin vasta jäljestäpäin. Minun olisi pitänyt kätkeä se takkini alle, niin olisin tullut haavoittumattomaksi; ja se, joka oli sen pudottanut, olisi ollut pakotettu tulemaan luokseni ja pyytämään sitä takaisin. Silloin olisin saattanut ehtoni sanella, teidän armonne, vaikka olisin kruunua pyytänyt.
Paljon tingittyäni suostuinkin siihen viimein, ja niin me lähdimme, alikokki ja kaksi muuta miestä, paisteja pyydystämään. Sitten minä vein heidät yksinäiselle kalliolle, jossa vedin pistoolit takkini alta sanoen heille: tenka tänne! jonka he heti ymmärsivät ja alkoivat rukoilla armoa.
Mitä te tuossa niin salaisesti poltitte? kysyivät he ja mainitsivat vielä pari sanaa vakoilemisesta ja ammuttamisesta. Minä en tiennyt, mitä vastata, ja tämä seikka se ei suinkaan tilaani parantanut, Nuo pahukset, huomasin minä, hieroivat vaan riitaa minun kanssani. He julistivat minut epäluulon-alaiseksi ja veivät minut vahtitupaan. Siellä minun piti antaa heille takkini, saappaani ja hattuni.
Kuitenkin mahtoi hän huomata naamastani, että pahastuin hänen käytöstänsä, sillä samassa hyppäsi hän luokseni ja huusi: "Sano. sinä Roos, onko minun takkini musta tahi sininen!" "Teidän Korkeutenne, antakaa anteeksi," vastasin minä, aikeissa päästä koko seikasta, "vahti-sotamiehellä ei saa olla mitään päättelemisiä."
Se uudistui ehtimiseen, koko ilman sai se väräjämään, nyt kuului se kimeänä, villinä, uhkaavana. Sir Henry tarttui takkini hihaan, ja hänen kasvonsa loistivat valkoisina pimeässä. "Suuri Jumala, mitä tuo on, Watson?" "Sitä en tiedä. Tämä ääni kuuluu toisinaan nummella. Olen kuullut sen kerran ennen." Se hävisi ja täydellinen hiljaisuus ympäröi meitä.
Toivon olevan onneksi. Niin tosiaan, onneksi niin kuin se onkin! PIETOLA. Anni on hyvä tyttö. HUOTARI. Elkää, hyvä Pietola, lisätkö enää tulta. Minä onneton rakastan Annia kuin hullu polskaa. Ja on varma, että menetin takkini. PIETOLA. Menetit takkisi? HUOTARI. Olen menettänyt Pojalle vetoja paidan, kilon voita, sukat, komean hatun ja nyt takkini.
"Mutta Teidän Korkeutenne tietää, ett'en minä ilman käskyä saa jättää paikkaani, ja sentähden pyytäisin minä " "Oikein," keskeytti prinssi minua. "Sture, täytä miehen paikka! Mars, vartijaksi ja kivääri olallesi!" Seisoa pari minuuttia vartijana ei ollut nuorelle kreiville niin vastahakoista, kuin hypätä veteen. Hän otti siis kiväärini, minä riisuin takkini ja viskausin lammikkoon.
Aivan oikeen, minulle työnnettiin tuo mainittu summa käteen! Minä pistin rahat takkini sisätaskuun ja menin ulos pankista, pastierasin hiukka kadulla ja mietin. Ja niin menin uudestaan pankkiin ja otin tämän vekselin, jonka tässä sinulle lähetän. Jos kuollut olet, niin lähettäköön kirkkoherra takaisin sen ynnä tiedon kanssa kuinka siellä eletään ja voidaan.
TILTA. Kovin oli Hilmakin ärtynyt, kun tuli rustmestarin puheilta aamulla. Ja kun sitte lähetettiin oikeen kruununmiehillä sitä Roopea hakemaan. Voi, voi sentään! MIINA. Sanos muuta, kun asiaa! Kuules! TILTA. Mitä? MIINA. Etkö sinä kuule kulkusten ääntä? TILTA. Kuulen jo. Se on Hilma. MIINA. Lähdetään nyt tavallista pikemmin askareille. TILTA. Hyi, kun on tuo takkini ihan läpimärkä.