Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Paljon verta, paljon kyyneliä on vuotanut. Siitä lähtien, kun viimeksi kättäsi puristin, ovat olot täällä muuttuneet monesti, milloin ilokseni, milloin surukseni. "Kaikki täkäläiset olot ovat muuttuneet, mutta eivät meidän välimme. "Kunnioitan vielä niitä jumalia, joiden alttareilla me yhdessä uhrasimme nuoruutemme ensimmäiset unelmat. Nuo jumalat ovat vanhentuneet yhtä rintaa kanssani.
Hm, hymisi patruuna; Liina on varsin kaunis, hänellä on Theolinda-vainajan silmät ... nyt on ainoastaan jälellä keino naittaa hänet hyvälle miehelle ja se ajoissa, ennenkuin nuot täkäläiset teikari-haukat minun vaimoni tänne on vetänyt ja tehnyt tytön päästänsä hulluksi.
Onko hän ollenkaan enään elävien joukossa, tai ovatko bolschevikit, vanhaa kulttuuria vainotessaan, jo hänetkin murhanneet?» tuumin joka päivä, ja samaa kysyivät kaikki hänen täkäläiset tuttavansakin sekä ihmettelivät, etten ollut kuullut mitään hänestä.
Tällä tavoin ovat nuo muinoin ylen tärkeät miehet, joita puolijumalina kunnioitettiin, saaneet saman aseman yhteiskunnassa kuin Kabakin päättömät herrat; sillä niinkuin eivät nämä mihinkään kelpaa, pään puutteessa kun he kokonansa ovat, niin tekevät täkäläiset kaikki hullusti ainoasti sentähden, että heillä on liian monta päätä.
Ja mies lähtikin, astui kepeästi, jäämättä jälkeen. Käyden tietä, kysyy Simo häneltä: Mistä kaukaa olet? En minä täältä päin ole. Kyllähän minä täkäläiset tunnen. Mutta kuinka sinä jouduit tänne kappelin seinämälle? Sitä ei ole minun lupa sanoa. Ihmiset arvatenkin ovat olleet ilkeitä? Ei minulle kukaan ole ollut paha. Jumala on minua rangaissut.
Minäpä luulen itse tahtovani vielä kerran koettaa onneani; kas tässä riksini, Brom, tuleva laukaus on minun." "Kyllä kai tosiaankin luulisi, että te, Billy Kirby, tunnette täkäläiset ampumalait paremmin kuin minä," vastasi Natty. "Te tulitte tänne uudisasukasten kanssa häränpiiska kourassa, mutta minä tulin tänne mokkasiinit jalassa ja hyvä pyssy olalla, paljon ennen vanhaa sotaa.
Sen nyt vielä voi käsittää, etteivät täkäläiset sissit ja sala-ampujat pane puumerkkiä nuoliinsa, mutta se minua lievimmin sanoen kummastuttaa, että nuo vapaat, hyvässä turvassa olevat merentakaiset kynäniekat, joita ei mikään vaara uhkaa, eivät rohkene, jotakin poikkeusta lukuunottamatta, esiintyä omilla nimillään. Mitä heidän tarvitsee pelätä?
Ja hän näki yht'äkkiä kaikki nämä täkäläiset toisessa valossa, oli heille samassa vieras ja outo, melkein vihamielinen. Yhtähyvin he olisivat voineet hänellekin nauraa. Kutsuttiin illalliselle. Siellä odotettiin Naimia ja hänen sulhastaan. Joku kertoi heidän menneen laamanniin päin. Istuttiin pöytään ilman heitä. Mieliala pöydässä ei ollut Anterosta sama kuin ennen.
Mutta täkäläiset kylien naiset ovat likaisia ja kauhean viekkaita: ei suinkaan niistä tiedä, lintujako ne ovat vai kaloja. Sellaista elämää ei Kukkelman rakasta: ei hienoakaan huhua, että hän eläisi sillä tavalla. Juorujen suun hän tahtoo nyt pistää tukkoon. Siksi hän ottaisi sukulaisen emännöitsijäkseen... Johtajatar hymyili: mitähän tuostakin juoruttaisiin?
»Poissako?» sanoi tyttö. »Se ei ole mahdollista! Missäpä häntä nyt paremmin tarvittaisiin kuin Suomessa? Mutta tosiaankin», lisäsi hän, toiseen suuntaan ajatellen, »ettehän te täkäläiset sitä tiedä.
Päivän Sana
Muut Etsivät