Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Senvuoksi Herra oli kätensä väliin pannut, tahtonut näyttää hänelle, että hän oli väärällä tiellä. Miehet olivat istuneet niin kauan tärkeässä keskustelussa, että heidän havahtuessaan aurinko alkoi jo nousta, metsän yli idän taivaalta paistaen. He nousivat ja läksivät jatkamaan matkaansa kosken alle. "Luulin tuntevani ihmissydämet", puhui saarnamies Iisakin perässä kävellen.
Taas kreetitär purppurasuu, Min hämärä kutsui karkelullen, Laulellen lemmestä lohduttuu Bakkhoksen, siimeessä sylihin tullen. Taivaalta, hiljaa mi tummenee, Tähdet jo tyyninä silmäilee, Ja lauluni ees Aalto entää sees, Mi leikkien Aegean luotoja kaulaa. Tytön polvell' on pantterin pää, Hänen katseensa päihdyttää; Mut virran kiitävän kaltahalla.
Iisakki nyökäytti päätänsä, ikäänkuin sanoen: En voi kieltää lähtemästä, vaikka järki sanoo, että pitäisi kieltää ja varoittaa. Kaikki alkoi jo vihdoin olla kunnossa. Päivä oli puolessa, ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Koivut ovat neroja puiden keskuudessa. Tulkaa! François se näin huusi puoliääneen ja vaikeni jälleen samassa kuin repeävä räjähdys iski alas jyrisevältä taivaalta, pannen kaikkien häkkien rautaristikot rämäjämään ja kitajamaan.
Veden läheisyys oli myöskin tärkeä asianhaara, sillä päivä oli ollut kamalan kuuma, ja aurinko oli päivän pitkään paahtanut pilvettömältä taivaalta, niin että se olisi kuivannut kaikki viime-öisen rankkasateen jäljet siinäkin tapauksessa, että raju-ilma olisi ulottunut meidän nykyiselle asemapaikallemme saakka, joka ei kumminkaan näyttänyt olevan asianlaita, koska sellaiset puuskaukset useimmiten rajaantuvat ahtaasen piiriin.
Marraskuun päiväksi oli päivä erinomaisen lauhkea ja kaunis, aurinko paistoi niin lämpimästi kuin se ainoastaan harvoin paistaa syksyiseltä taivaalta. Sillä aikaa kuin sotamiehet kootaksensa uusia voimia halukkaasti nauttivat niitä ruokavaroja mitä sattui olemaan käsillä, ratsasti eversti alas sillalle ja katseli sieltä pohjanluontoisen maiseman kauneutta ympäristössä.
Nyt oli todellakin syksy; puut pääkaupungin puistoissa olivat lehdettömiä, ja sade virtaili alas harmaalta, pilviseltä taivaalta. Mennyt kesä auringonpaisteineen, kukkineen ja linnunlauluineen oli kuten unennäkö kaukana etäisyydessä tuon raskaan pilviseinän takana, joka nyt aina riippui torien ja katujen yli.
Minua huvitti silloin käyskennellä pitkin kaupunkia; kuu näytti minusta taukoamatta katselevan sitä pilvettömältä taivaalta; ja kaupunki tunsi tämän katseen ja lepäsi vienoon uneen vaipuneena, rauhallisena, kokonaan sen valon, tuon hiljaisen ja samassa lempeästi mieltä liikuttavan valon ympäröimänä. S:n kaupunki on kahden virstan päässä Rhein'istä.
Kölniin oli vielä rautatietä ajettava ja sieltä vasta oli varsinainen pyörämatka aloitettava. Tanskassa olivat tiet märät ja luntakin satoi. Vihmoi sitä vielä Hampurissa, ja kun meidän Kölnissä vihdoin oli satulaan hypättävä, niin sielläkin tipahteli taivaalta valkoisia, kotoisia hiuteita. Mutta se suli kohta ja teki ilman vain viileäksi ajaa.
Ja laiva näyttikin olevan hänelle kunniaksi: tiilestä muuratut, punaiset piharakennukset ja intendenttipaviljonki seisoivat siinä sievinä ja välkkyvinä sateesta, joka tulvasi taivaalta hienosti hiekoitetulle, kovalle pihamaalle ja uusille, puhtaiksi lakaistuille rappusille.
Päivän Sana
Muut Etsivät