Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Niin mun mielein aallokossa Riemut, murheet vaihtelee, Suistuu milloin syksyn yöhön, Milloin taivoon taistelee. Laine suuri, lakkapäinen Vaatii synkän syvänteen, Valo kirkas keskipäivän Luopi vahvan varjosteen. Kun on toiveet tuiki suuret, Suuri on myös pettymys Tyynny, taltu, myrskymieli, Se on sentään täytymys!
Meri lausui nuo sanat omituisella äänen viehkeydellä. Jumalan äiti on taivaan kuningatar, ja taistelee jumalattomia vastaan ja tuhoaa heidät. Mutta kun Jumalan äiti lähtee sotaan, tulee kuningas.
Meri tuijottaa sormukseen, hänen kalpeat poskensa punastuvat, hän taistelee ankaraa, sisällistä taistelua.
"Hän on tullut huomaamaan sen, ettei ilman taisteloa saada mitään tässä matoisessa maailmassa, ja sentähden hän taistelee ilolla kansallisuutensa eduksi henkisillä voimillansa ja aineellisilla varoillansa.
»Hän armon runsaan kyllä taivahisen Tää Barnabamme, lahjan ihmeellisen Sai sanan voiman moist' ei pappia, Ja käänsi monta, enin naisia. Hän suloinen kuin Joosef tottamaar, Myös häntä pyysi rouva Potifaar. Voi nuorukaiset, vaara suuri on! Me luultiin sentään, vahv' on Andersson, Hän taistelee ja voittaa pirun hän Mut pirun näimme voivan enemmän».
«Oi rakastan, jumaloin sinua! Kaikki voisin kärsiä sinun tähtesi, oman sydämmeni tunnonvaivatkin, mutta vanhempani sisarukseni! oi, et tiedä kuinka vaikea minun on pettää heitä! He ovat niin hyvät, niin lempeät ja minä! Vielä taistelee rakkauteni heihin sitä rakkautta vastaan, jota tunnen sinua kohtaan.
Kustaa Aadolf häntä vastaan paljain päin ja miekan kärki maata kohden ojennettuna, lankeaa polvilleen hänen eteensä ja virkkaa: pyhä neitsyt, minä en taistele sinun kunniaksesi, vaan poikasi, meidän vapahtajamme kunniaksi. Ja silloin hymyilee neitsyt Maria ja vastaa: se, joka taistelee poikani puolesta, taistelee myöskin minun puolestani. Sillä minä olen äiti.
"'Me olemme suuressa sodassa, ja vilpillinen taistelee sekä viekkaudella ja petoksella että terävillä keihäillä, eikä ole varsin varma, että olemme saaneet hänestä voiton, vaikka olemme karkoittaneet hänet, niin ettemme voi häntä nähdä. Me olemme kenties ainoastaan ajaneet hänet sisälle linnoitukseen, sydämemme pohjukkaan.
Joka uskoo johonkin pyydykseen, hän taistelee sen uskonsa puolesta ja sen innostamana ja heittää hartaasti ja hikipäässä eikä veltosti ja välinpitämättömästi niinkuin silloin, kun pyydyksellä ei ole hänen täydellistä luottamustaan.
Aavekuva oli poltettu aivoihini; jos nukuin hetkisen, herätti minut heti sama näky: lumi, joka tupruaa lahdella, yksinäinen nainen, joka siellä taistelee ... minä näen sen vielä nytkin ... olen sen aina näkevä ... elämän loppuun saakka ... ah Ester... Ester ... etkö sinä voi minua auttaa, sinä, joka herätit minussa omantunnontuskan ... sinä, jonka puhtaus sai minut näkemään, kuinka tahrattu olen..."
Päivän Sana
Muut Etsivät