Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Nähdessään ne täten niiden yhdenkaltaisissa lukemattomissa ja miltei läpikuultavissa hautakammioissa, luulisi niitä valkohapsisiksi, miettiviksi vuorentontuiksi tahi legionaksi neitsyitä, jotka hikiliinan poimujen paineesta muodottomina lepäävät kuusisärmäisissä arkuissaan, joita joku taipumaton geometrikko on monistanut hulluuteen asti.
GLOSTER. Armas herra, Tiedätten, kuink' on herttuan luonne kiivas, Kuin luja häll' on, taipumaton mieli. LEAR. Haa! Kosto, rutto, surma, tuho tulkoon! Kiivasko? Kuinka? Gloster, Gloster, tahdon Cornwallia vaimoinensa puhutella. GLOSTER. Sanonut sen ma olen heille, herra. LEAR. Sanonut sen! Mua ymmärrätkö, mies? GLOSTER. Kyll' ymmärrän.
Peggottya köyhäksi, jos ajatteli hänen ammattiansa, sekä että se ajatus, että toinen ryhtyisi tähän etsimiseen ainoastaan omien varojensa nojalla, oli vastenmielinen meille molemmille. Mutta Martha pysyi lujana. Tässä asiassa oli Mr. Peggotyn vaikutus häneen yhtä vähäinen, kuin minun. Hän kiitti Mr. Peggottya nöyrästi, mutta oli taipumaton. "Ehkä voin saada jonkunlaista työtä", lausui hän.
Mutta ei hänelle mieleenkään vilahda, että juuri hänen oma häikäilemätön, alituinen moittimisensa on Hermionen joka hermon niin herkistänyt ja aristanut, että pieninkin vihjaus, ystävällisinkin neuvo häntä kiusaten kiusaa. Tosin ei tämänaamuinen kiista ollut hänen syynsä. Hän sanoi vain sen, joka oli oikeaa ja totta, ja Hermione oli itsepäinen ja taipumaton.
Miksi en Ma saanut pauhinassa taistelun Kuninkaan kostonmiekkaa heiluttain Niin lakaista kuin hävittävä myrsky, Tai kaatua kuin honka taipumaton! Vaan viel' on alla vaarumaton maa Ja käteni voi miekkaa heiluttaa; Ma näytän heille vielä Ahabin. Oikeasta vuoren solasta tulee BENHADAD, perimmäisestä JOSAFAT päälliköiden kera näyttämölle. Molempiin soliin tulee sotamiehiä.
Kaiken tään minä tarjoon, jos vihan viihtyä sallii. Leppyköhön on taipumaton vain tappava Hades: niinp' ikivalloist' ihmisien pahin kammotus onkin myös mua kuunnelkoon, joka oon ylivaltias kaikkein, myös joka vanhemmaks iält' itseni mainita mahdan." Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Eip' ole halpoja lahjasi nuo, hyvitykset Akhilleun.
Tosin varoittivat sekä kauppaneuvos että rouva Blum poikaansa, puhuivat kaikista niistä vaaroista, jotka johtuivat Doran nuoruudesta hän oli vastikään täyttänyt 19 vuotta mutta Eugen oli taipumaton. Hänestä oli juuri Doran nuoruus takeena siitä, että he tulisivat onnellisiksi.
Oli se Heikkikin niin itsepintainen ja taipumaton kuin teräksestä tehty. Eeviä ihan harmitti. Saisi Heikkikin joskus taipua eikä aina sitä häneltä vaatia. Eevi itki, itki niin, että sydän oli haljeta. Mutta sitte johtui mieleen että entä jos syy olikin hänessä itsessään? Hän vavahti. Olihan Heikki niin hyvä ja hellä, hän oli ankara ainoastaan omantunnon sitä vaatiessa.
Välisti hän toruu ja moittii häntä, niinkuin hänellä olisi pahankurinen lapsi edessänsä; toisella kertaa hän itkee, vääntää käsiänsä ja rukoilee tehdä tuota taikka tätä tavallaan mahdotonta, niinkuin hän itse olisi lapsi Ewelyn kova ja taipumaton äiti.
Hän tunsi olevansa rajattoman rakkauden ja jumaloimisen esineenä, tunsi, että tuo taipumaton ja vaarallinen mies nyt koko sieluineen ja ruumiineen kuuluu hänelle kuin orja, tunsi, että hän nöyrästi alistuu hänen tahtonsa alle ja tämä tieto täytti hänen sydämensä suurella onnella. Ainoassa hetkessä heräsivät kaikki hänen muistonsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät