United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !


Paarien ympärille oli hioutunut paitsi oikeuden-miehiä kaikki Hannulan väki ja koko joukko uteliaita. "Mitä teillä, Taavi Hannula, on tässä asiassa sanomista?" kysyi äkkipäätä Varmanen ja katsoi samalla terävästi Taaviin, joka vaaleana ja synkkänä seisoi taaempien rivissä. Taavi säpsähti ja katsahti vähän epävakaisesti ympärilleen. Hovilainen heitti häneen ilkeän, ilkkuvan silmäyksen.

Hänen lähtiessään Miranda hämmästyksellä ja lämpimällä tunteella huomasi, että hän kerran ja ensimäisen kerran oli tullut ilman eroamattoman pyssynsä seuraa. Tyhjän äänettömyyden aikana, joka seurasi hänen lähtöään, Kirstin kielellä jo pyöri: "Miranda, minä soisin, että sinä kiintyisit Taaviin". Mutta hänen naisen sydämensä ajoissa varotti, eikä hän virkkanut mitään.

"Sota-Matti häntä on kuulusteltava tässä asiassa", virkahti nimismies. "Te luulette siis Joosepin pudonneen kalliolta kuoliaaksi?" sanoi hän sitten, kääntyen Taaviin. "Niin luulen", oli vastaus.

Tuomari kääntyi taas Taaviin, jatkamaan tutkintoansa siitä, missä keskeytyi. "Mitä hän puheli teidän kanssanne?" "Kuka?" "Te puhuitte siis useamman kanssa sinä iltana polulla?" "En minä " "Minkätähden kysytte kuka?" "Minä kysyin ilman vaan ajatuksissani se herra puhui minulle yhtä ja toista". "Mitä esimerkiksi?" Taavi pyöritti lakkiaan ja kertoi mitä muisti.

Viimeinen vieras-mies kuu oli astunut pois, kääntyi tuomari vielä viimeiseksi Taaviin ja lausui verkkaan ja ankarasti: "Te olette tunnustanut, että te viisitoista tahi kaksikymmentä minuuttia yli yhdeksän astuitte viidakosta ja läksitte menemään Rossin-haudalle päin. Sinne oli matkaa ruotsin virsta, sinne siis tulitte kohta kello kymmenen jälkeen, eikös niin?

Soisitko nyt penikkain kuolevan nälkään?" "Sitä en tullut ajatelleeksikaan, Taavi", vastasi impi omantunnon tuskalla; ja hän katsahti Taaviin uudenlaisella hyväksymisellä. Hän itsekseen ajatteli, että Taavi, vaikka olikin erämies ja veren tahraama, kuitenkin osotti herkempää ja järkevämpää hellyyttä metsän karvaista kansaa kohtaan kuin hän itse.

Mitä nuoreen Taaviin tulee, niin ei häntä haluttanut joutua riitoihin ihmisten kanssa, jotka näin ystävällisesti muistelivat Kirstiä ja Mirandaa, vaan hän lähti ansoineen, erämiestietoineen ja tarkkoine pyssyineen raivauksesta etäämpänä oleviin seutuihin. Ja niin tapahtui, että Miranda kehittyi naiseksi ilman ainoankaan toisen ihmisen kuin äitinsä seuraa.

Se loi Mirandaan katkeran moittivan silmäyksen ja tallusti hitaasti pois pitkin vihannan perunavainion vakoja. Moniaan hetken epäröiden Miranda katsoi Kroofista Taaviin ja Taavista Kroofiin. Sitten sydän soimasi häntä. Pientä itkun tapaista kurkussaan hän nopeaan juoksi karhun perässä ja sen kaulaa halaillen supatti katumuksen sanoja.

Edellisessä tapauksessa jäi Taavi isänsä vaikutuksen alle, jälkimäisessä taas oli nöyryytys kaksinkertainen jos Taavikin oli vastahakoinen; mutta pois se; Taavi on myöntyvä, kenties ihastuksellakin. "Terve mieheen!" sanoi hän kääntyen Taaviin ja kätteli häntä.