Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
"Sinä et ole solvaissut kunniaani, sillä sitä ei voi ilmaista epäluulo, kielitteleminen tahi kulkupuhe, joka hiivii ympäri valoa kärsimättä; ei, minulle et ole tehnyt yhtään haittaa, mutta sinä olet rikkonut meidän koko tulevaisuutemme, heittää syvyyteen sen ainoan kapean käytävän, jota kuljimme ja joka on juuri niin leveä, että olisimme voineet pitää toistamme kiinni ja varjella toisiamme putoamasta.
Kuulkaa minua, Eeva, tehkäämme se sanomattoman suuri uhraus, että siedämme toinen toistamme. Vaikka olemmekin vihollisuudessa keskenämme, niin olen yhtäkaikki teidän ystävänne enemmän kuin luulettekaan. Kun teidänlaisenne järkevä nainen... Oh, herra kreivi, te alatte imarrella!
Meidän täytyi siis olla erossa koko matka Pietarista Moskovaan. Ainoastaan suuremmilla asemilla saimme tavata toistamme. Kansaa oli tungokseen asti kaikissa vaunuissa, ja, joka kerran oli paikan saanut, sen täytyi istua siinä ihan kuin kiinni naulittuna.
"Tosiaankin tahdon, Sokrates, sinulle toden puhua", sanoi Simmias. "Jo kauan aikaa on kumpikin meistä epäilyksissä ollen tahtonut toinen toistamme esiinsysätä ja kehoittanut kyselemään, koska kyllä haluamme kuulla, mutta se arvelu on meitä pidättänyt, että tämä, käsissä olevan onnettomuuden tähden, sinulle ehkä olisi epä-mieluista."
Käyt niin minulle sääliksi sinä. Suuri, summaton, tuhma lapsi! Etkö näe, jo harmeni hapsi? Etkö näe, jo elämä meni, nuoruutes ja nuoruuteni? Emme me toistamme koskaan tapaa. Ah, mikä vaiva: olla vapaa! Ah, mikä tuska: tuntea, että elämme, kuolemme kyynelettä! KAKSI K
Ja kieltää sitä ei voi, sillä en minä eikä Kristus ole keksinyt sitä, että me olemme veljiä keskenämme ja että meidän velvollisuutemme on palvella toinen toistamme; asianlaita on kerta kaikkiaan se, eikä tietoisuutta siitä voi temmata pois ihmisen sydämestä, jonne se kerran on ottanut asuntonsa. Kuinka sitten olla ja elää? Eikö ole enää mitään muuta keinoa.
Me olemme eri yhteiskuntana, mihin tahansa lähdemme. Me tunnemme kaikki toinen toisemme, me seisomme toistemme vieressä ja autamme toistamme niin paljon kuin mahdollista on. Minä tunnen kaikki Juutalaiset Romassa. Moni heistä on sangen rikas ja tietää kaikki suuren maailman salaisuudet."
Hän piti tyttöä lujasti kädestä kiinni, ja nyt alkoi jälleen ilo ja riemu, tällä kertaa kumminkin tyyneemmin ja rauhallisemmin. Kumpainenkin tunsi, että tämä taivaasen kohoaminen oli nyt lakannut, ja ikäänkuin näitä ajatuksiaan jatkaen Amrei sanoi: "Olemmehan toki olleet onnellisia tänään toistemme seurassa, jospa emme enää elämäpäiväna näkisikään toistamme emmekä tietäisi toistemme nimiä".
Me katselimme toinen toistamme, uskaltamatta lausua sanaakaan. Kuuntelimme tuskallisesti, emmekä kääntäneet silmiämme Babetin ikkunasta, koettaen eroittaa jotakin valkoisten ikkunaverhojen lävitse. Setä istui liikkumatonna ja vapisi, nojaten molemmin käsin keppiinsä; minä kävelin kuumeentapaisesti edes takaisin suurin askelin. Väliin hymyilimme levottomasti.
Minä luulen Jumalan tarkoittavan, että alati rakastaisimme huolimatta siitä, mitä näemme. Kuinka voimmekaan auttaa toinen toistamme, ellemme näe, missä apua tarvitaan. Meidän ei tule nähdä paljastaaksemme, vaan peittääksemme, ei tuomitaksemme, vaan auttaaksemme. Rakkaus ei ole sokea, minä olen varma siitä, sillä totinen rakkaus elää ja hengittää ja pitää olentoansa totuudessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät