Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. marraskuuta 2025
Vaan vielä kerran koetti Anna pyynnöllä ja nöyrällä rukouksella saada vierasta jättämään hänet. Anna parka ei tuntenut tätä herraa. «Sinä uppiniskainen nainen, pilkkaatko sinä minua!« Ja nyt oli Anna, jonka voimat olivat loppuneet, herran sylissä. «Viattomuuden apu, orpoin auttaja, joko jätät lapsesi!« huokasi Anna. Anna ei viattomain apua turhaan huutanut; orpoin auttaja lähestyi jo.
Minä istuin suuren miehen sylissä. Keltainen tukka oli pörröllään hänen kulmillansa ja hän nauroi minulle. "Hä, hä, hä, onko pienokainen nyt nukkunut kylliksi?" Hänen vieressänsä käveli neiti Streit puettuna mustaan hattuun ja harsoon.
Turvapaikan ja paremman elannon luuli hän saavansa, kun meistä erosi, mutta silloin vasta poloisella apeat mielialat alkoivatkin. Miehensä kodissa hän oli kuin karilla lokkien seassa. Häntä vihattiin sukunsa tähden, sorrettiin ja vainottiin, siksi kunnes hän, lapsi sylissä, pakeni jälleen luoksemme.
Ja hän on opettanut minulle melkein kaikki, mitä minä tiedän, paitsi Apostolisen Uskontunnustuksen ja Jumalan Kymmenet Käskyt, jotka isämme opetti meille, ja Paternosterin ja Avemarian, jotka me opimme äitimme sylissä. Fritz taitaa tietysti monta vertaa enemmän kuin minä.
Vaikka hän jo oli kolmenkymmenen vuotias, ei hän vieläkään ollut joutunut naimisiin; näytti siltä kuin hän itse olisi tuntenut vastenmielisyyttä avioliittoa kohtaan nähtyään niin paljon korkearintaisia naisia kirkuvat penikat sylissä.
Mutta Lauri katseli lasta lempein silmin ja sanoi milt'ei itsekseen: "Tämän ainoan kerran vain", jonka sanottuansa hän lapsi sylissä palasi papin luo ja sanoi tyynellä ja nöyrällä äänellä: "Te näitte sen varmaankin?" "Ihmeellistä se oli", vastasi pappi lämmitellen itseänsä valkean edessä, "ja joku syvä salaisuus lienee siinä kaiketi.
Hän kieppasi maasta poikansa, joka heräsi ja havaitsi itsensä isänsä sylissä. Mutta nyt ei ollut aikaa puheisin. Muutamat katkonaiset kummastuksen ja ilon ja rakkauden huudahukset siinä kaikki. Labeo riensi ulos, kantaen poikaansa ja hänen puolisonsa seurasi. "Galdus", hän sanoi, "pane molemmat vartiat tuohon huoneesen ja lukitse ne sinne."
"Antakaa ma katson kuittia!" sanoi hän vielä kerran, kun Vendale palasi paperi kädessä. Samassa tuli mies sisään, uusi takka hiiliä sylissä, ja Vendale käski hänen syytää niitä melkoisesti, jotta aika liekki syttyisi. Mies noudatti käskyä onnettomalla innolla.
Silloin huomasi Martti myöskin Maurin, joka leikitteli lattialla eläinkirja sylissä, ja sanoi: »Tuossa kai on sisar-vainajani poika. Minä tulin häntä noutamaan meidän pikku Elvillemme veljeksi ja leikkitoveriksi.» »Et suinkaan! Kyllä minä hänet pidän», vastasi Iiri.
Hän nauroi kuin koukussa polvin ja vatsa sylissä: Vot, selitti hän miehille: Vot, Ropotti tää tshuhna... Eh mikä luotsi, Ropotti sinä siinä! riemuitsi hän Ropotille välillä ja jatkoi kertoen miehille sen silloisen juttunsa lääkäristä, porsaan leikkaajasta, sairaasta ja porsaasta ja kerrottuaan riemuissaan lopetti: A vot, Ropotti... Toit porsaanleikkaajan lesken luo ja... Vot sinulle Durnjakinin leski... Eh!
Päivän Sana
Muut Etsivät