United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !


No, kiiruhda nyt siistimään itseäsi vaan vieraani ovat pian täällä äläkä unhoita, että sinun tulee palvella ruokapöydässä, ja muista että asetat hyvän viinin minun ja hienoimpien vieraitteni eteen ja sitä huonompaa niille toisille. Ja katso, ettei minun konttoristini syö kaikkia mitä pöydällä on.

Kas kun hän taasen tahtoo olla minua parempi. Luuletko siitä taivaasen pääseväsi, jollet tätä syö. Mikä pyhä mies sinusta on tullut. KALLE.

Sielut kaikkialla Riemu kirkastaa: Suulla nauravalla Joulu virkahtaa: Rauha maassa! Yli-enkelitten Kuori korkea Kautta taivahitten: Herran kunnia Korkeudessa! Viihdy ihmismieli: Joulu rauhan tuo. Kiitä sydän, kieli: Herra armon suo Jeesuksessa. Hiljaa vaan! Hiljaa vaan! Hiljaa valo valkeneepi, Hiljaa kasvi kalpeneepi, Hiljaa toukka syö.

»Ja monta kertaa on illalla syöty viimeinen leipäkannikka, eikä ole ollut tietoa, mistä huomenna saadaan, vaan saatu on aina.» »Niinhän se on, että usein syö köyhä viimeisensä, vaan elää kuitenkin.» »Elää, kun panee luottamuksensa häneen, jolta kaikki hyvyys tulee.» »Joo», myönsi emäntä nyökyttäen ruumistaan. »Hänen armollaan minä nämä leskivuoteni olen elänyt, en suinkaan omin voimin.

Nämä hedelmät maistuvat niin kastanjoilta, että se, joka niitä syö, ajattelee: nyt minulla on syötävänäni kastanjapuun hedelmiä. Asukkaat antoivat miehillemme leipää ja kalaa ja kaikkea, mitä heillä vain oli.

Ilmoituskello soi kello yhdeksältä; perhe syö aamiaista kello puolivälissä kymmenen". "Ei mitään, minä kiitän teitä".

Kreivi Ivan Mihailovitshin vakaumukset olivat nuoruudesta pitäen siinä, että niinkuin lintu luonnostaan syö matoja, on puettu höyheniin ja untuviin ja lentelee ilmassa, niin hänenkin luontonsa vaatii häntä syömään kalliita ruokia, joita kalliit kokit ovat valmistaneet, olla puettuna kaikkein mukavimpaan pukuun, ajella kaikkein kesyimmillä ja nopeimmilla hevosilla, ja että tämän kaiken sen vuoksi pitää olla valmiina häntä varten.

Honain, Honain, metsäkauris on katkaissut ketjunsa ja syö nyt ruusujani." Alroy riensi esiin ja otti kiinni sievän tyhjäntoimittajan. Honain loi hätääntyneen silmäyksen häneen; prinsessa vastaan-otti ketjut Alroy'n kädestä ja katseli häntä tarkastellen. "Mitkä kauniit silmät tuolla otus-paralla on!" huudahti prinsessa. "Metsäkauriillako?" lääkäri kysyi. "Ei, orjallanne", vastasi prinsessa.

Tekisinpä sen sittenkin joskus, kun herra ei ole huonessa, jos ei kappalainen olisi vakuuttanut, että peitteen alla on pieniä tiukuja, jotka vähimmästäkin liikuttamisesta rupeavat soimaan ja saattavat herran saapuville. Minä ajattelen kuitenkin, ett'ei hän minua syö, vaikka kerran katselen tuota katua, ennenkuin karkaan.

Tule isältä salaa... Tule niin, jotta se ei näe koko ukko, niin eihän se sitte mistä tiedä... En minä mene sitä hänelle sanomaan ... elä sitä yhtään pelkää. En minä pelkääkään. Niin... Mitäs siinä onkaan pelkäämistä. Eihän se mylly ketään syö. En. Etkö mitään pelkää? En. No sitten minä kiikutan näin ylös istumaan. Voi ... voi... Et saa ... et saa ... tahi minä putoan.