United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mitä, sanopas." "Viinaa." "Mistä sinä tiedät että siellä viinaa on?" "Olenhan nähnyt ja maistanutkin viinaa. Se oli pahaa, hyvin pahaa ... niin, niin pahaa että... "Kuinka pahaa?" "Niin pahaa, että poltti suutani ja kurkkuani kuin valkea ... olin tukehtua." "Kuka sinulle viinaa antoi?" "Eipä kukaan, minä otin sitä itse äidin kaapista.

Muutoin olisi tuo asia saanut jäädä salaisuudeksi ainakaan minä en olisi suutani aukonut", virkkoi Sakari. "Hyvästi seppä!" lausui Esa lyhyesti ja lähti astumaan. "Herran nimeen!" sanoi Sakari. "Hän näytti niin kummalliselta. Kyllä nyt Lauri on pahan asian alkuun pannut. Pitäneeköhän mennä oikeuteen? No kulungithan tuosta tulevat", hän lisäsi, pyyhkien suutaan.

Miks'en puhu suutani puhtaaksi, miksi en sano suoraan, ett'en voi sietää tätä, anna minun lähteä täältä, et voi saada minua haihduttamaan olemassa olostasi, etkä poistaa onnettomuuttani, niinkuin karkoitat kiusauksen tai epäilyksen sielustasi. Olen nainen, ja sinä kiusaat minua, eikä mitkään rukoukset, ei mikään sieluntaistelu voi vapauttaa sua minusta...

Kuin on kaason päät siottu Niin on miekan päät niottu. Kuin on kaasot kengitetty Niin on hevoset rauvotettu. Isä mies isyjen poika Päämies päivetty kypärä Kuule tänne kun juttelen Tähe tänne kui sanelen! En mie rahatta laula Suutani kullatta kuluta Kieltä en pieksä penningittä. Mie oon vanha ja rumala Tervaskanto ja kamala.

He olivat jo kauvan odottaneet vuoren juurella saadaksensa ottaa vastaan tätä uutta vierastansa; mutta he kuulivat tuskin minun suutani aukaisevan jotain sanomaan ennenkun he jo peljästyivät ja lähtivät pakoon, paitsi muuan vanhempi mies, joka, toisia rohkeampana, ei liikahtanut paikaltansa. Minä rupesin häntä puhuttelemaan ja pyysin ettei hän vieraalta harhailijalta kieltäisi yösijaa.

Mutta silloin nälän ja janon tuskat voittivat uupuneet voimani, niin että jouduin itsekin houreisin, ja tietämättäni käytin samaa keinoa, josta juuri olin muita kokenut estellä. Minä tunsin, miten toverini veri virkistävänä nesteenä kostutti tulikuumaa suutani ja valui kuin lievittävä voide kurkkuuni.

Kirja-Tiitsu, joka tiesi, ettei vanhalla miehellä ollut muuta neuvoa, oikaisi kättänsä lakkia kohden, lausuen: "Ehkä saatte sillä hinnalla jonkun haukan, mutta minua ei suinkaan!" Näin sanoen nousi hän ylös ja rupesi lähtöä tekemään. "No no", urisi Ojamylläri, "kysyen ja tarjoten tulee kauppa, ja kolmella-sadalla ruplalla voinhan kuitenkin avata suutani?"

Koska ei ole enää olemassakaan yhtään tämän suvun jäsentä, joka siis voisi syyttää minua siitä, etten ole pitänyt suutani kiini, rohkenen tässä avomielisemmin kuin muutoin esittää kuvaukseni.

Sen katson myös velvollisuudekseni, koska tapaus ja asia niin vaativat; sillä minä en saattaisi koskaan rauhallisella omalla-tunnolla olla todistajana siihen avio-liittoon, johonka ei molemmat antaa omasta vapaasta tahdosta, vaan johonka jompikumpi pakotetaan. Mitä Annan onnellisuuteen tulee, en vähintäkään epäile sanoa suutani puhtaaksi.

"Kyllä, naapuri, he tappelevat", arveli Witt, "omituinen on niitten kuningasten laita, jos vähänkin vaan liikahtaa, niin he kohta tulevat hulluiksi, ja lyövät päälle vaan! Mutta eivät herttuatkaan ole rahtuakaan paremmat. Tiedäthän sinä, naapuri, että vanha herttua Fredrikki Frans omalla kädellään antoi minulle lyönnin vasten suutani, ja sitä en minä koskaan unhoita eläissäni.