Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Useita päiviä oli Aappo, ettei käynyt entisessä kodissaan, pistäytynytkään. Eikä hän liikkunut muuallakaan, oleskeli vain uudessa kodissaan kyökissä. Ja siellä hän sai opetusta enimmäkseen piialta, vaan usein rouvalta itseltäänkin, neuvoja miten ei saa tehdä ja olla, kävellä ja katsoa, istua ja seisoa, syödä ja juoda, suutaan pitää, käsiään pitää, nauraa, puhua.
Kaunis kyltti, kaunis kyltti... Sanokaa, hän katsahti kulmiensa alta, mutisti suutaan ja virkkoi: Onko myöskin olemassa »Osakeyhtiö Lönnrot & Runeberg aktiebolag», omistajat Andersson & Petterson? Mutta minne me nyt menemme? Mikä Paapelin torni se on tuo, joka tuolla näkyy?
Muutoin olisi tuo asia saanut jäädä salaisuudeksi ainakaan minä en olisi suutani aukonut", virkkoi Sakari. "Hyvästi seppä!" lausui Esa lyhyesti ja lähti astumaan. "Herran nimeen!" sanoi Sakari. "Hän näytti niin kummalliselta. Kyllä nyt Lauri on pahan asian alkuun pannut. Pitäneeköhän mennä oikeuteen? No kulungithan tuosta tulevat", hän lisäsi, pyyhkien suutaan.
Täällä, kuuletko, vasta kummia on tapahtunut!... Näillä sanoilla havahdutti Svenonia rouva miestään hänen mietteistään, Stella kuoli navettaan sill'aikaa kun sinä olit poissa. Svenonius nosti silmänsä ja näki edessään vaimonsa, joka epätoivossaan väänteli käsiään, karjapiian, joka itki katkerasti suosikkinsa kuolemaa, ja talonrengin, joka mytisti epäilevästi suutaan ja repi pellavaista tukkaansa.
Hän nousi naurahtaen hermostuneesti ja löi kirjan kiinni. "On kai parasta, että menen maata, koska olen niin elähtänyt", sanoi hän, naurun vääristäessä hänen pehmeätä, tuntehikasta suutaan niin, että hän näytti siltä kuin olisi ollut itkuun purskahtamaisillaan.
"Ei kukaan osaa käyttää niin suutaan ja jalkojaan, kuin merimiehet! Tanssia ja suutaan pieksää osaavat ne kaikki; vaan muutoin... Löysitkö portinavaimen, isä?" keskeytti hän. He olivat seisattuneet portin eteen. "Löysin kyllä, löysin! Kiitos, harvinainen ystäväni, että autatte jalatonta miestä ylös portaista... Hyvästi, hyvästi, herra perämies!"...
"Käytätte varmaankin nyt paljon puita kotonanne?" kysyi hän ikäänkuin tehden välinpitämättömästi pilaa. "Kuinka niin?" "Niin, sitten saisitte minut aamuisin puuvajaanne!" nauroi hän. Hän ei katsonut hänen ansaitsevan mitään vastausta, vaan virnisti ainoastaan hieman ivallisesti suutaan.
Ja kun hänellä kerran luontoa oli, niin päätti hän sitä myös käyttää. "Mene tiehesi, akka!" sanoi hän ja katsoi jäykästi yli olkansa. Nauroi vielä käheästi päälle, ja vieraatkin vetivät suutaan vinoon isännän mieliksi. Tämmöistä loukkausta ei Liisa rouva muistanut saaneensa nieltäväkseen koko avioliittonsa ajalla. Ei, vaikka kuinka olisi muistellut.
Kuolevaiset ihmiset kannetaan virran rannalle, ja virran pyhällä ravalla pyyhitään heidän suutaan ja nenäänsä. Ruumis heitetään pyhään veteen eli poltetaan. Indialaiset antavat suurimman arvon ulkonaisille töille; mutta sydämen puhdistumisesta eivät he tiedä mitään.
Tulla ei avannut suutaan muuta kuin syödäkseen, mutta sitä hän teki perusteellisesti, toivoen seuraavana päivänä voivansa säästää sekä aamiaisen että illallisen, ja Lisbet, jolla oli vierustoverina pitkä, jäykkä nuorukainen "kauppaneuvos" neljännessä polvessa ei myöskään virkkanut mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät