Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Koska ensimmäiset tervehdykset olivat suoritetut, sanoi kreivi ankaralla yksvakaisuudella "Minä tuon surullisia sanomia. Teidän kuninkaallinen veljenpoikanne, Rothsayn herttua on kuollut, ja minä pelkään hänen saaneen surmansa ilkeitten salavehkeitten kautta". "Salavehkeittenkö kautta!" vastasi herttua hämmästyksellä, "minkälaisten salavehkeitten kautta?
Lukija, joka istut tyynessä majassasi rauhan ja sivistyksen ympäröimänä, muistatko noita milloin suuria, milloin surullisia muistoja, jotka jäävät elämään vielä vuosisatojenkin kuluttua ja jotka milloin loistavat kirkkaasti kuin auringon valo, milloin taas kuin pois kulumattomina veripilkkuina himmentävät historian kirjavia lehtiä?
"Niinkö sanotte?! Eikö siinä jo ole syytä suruun? Voi, voi! Emäntä oli niin hyvä", sanoi tyttö, kummastuksissansa isäntänsä kylmästä käytöksestä noin surullisia uutisia kuullessansa, yhä vielä itkeä tyrskien. "Kyllä, kyllä, mutta hän oli jo kauvan kivuloinen; ei ollut muuta odottamista. Rauhoitu nyt jo! On sopimatonta itkeä näin paljojen vierasten aikana ja tämmöisissä pidoissa.
Pian multaan preussiläiset! Seuraavana päivänä kuoli tuo ihmispeto, ja toisen piti astua hänen sijaansa, joka olikin vaivaloisimpia toimia tähän aikaan. Posti toi ainoastaan surullisia tietoja koleran levenemisestä muualla, ja rakkaudenkirjeitä, joihin ei koskaan tulisi vastausta, mitään pahaa aavistamattomalta prinssi Henrikiltä.
Silloin olin mies parhaassa iässäni, eikä minun ollut mahdollista itkeä naisen kyyneliä, mutta varjelkoon teitä Jumala, rakkaat lapseni, kokemasta koskaan niin surullisia aikoja. Sillä silloin totisesti maa vapisi ja järkkyi, ja vuorten perustukset horjuivat Herran vihan edessä, ja tuli suitsui hänen suustaan, ja musta pilvi oli hänen jalkainsa alla.
Hänen saarnansa ovat nykyisin usein olleet nuhtelevaisia ja surullisia.
Heidän lorunsa ja juttelunsa kaikui korvissani kuin kaunis soitto. Ja me, Fredrikin kanssa, laskimme leikkiä kuin huolettomat lapset, ajattelematta niitä surullisia asioita, joita ympärillämme tapahtui.
Ne olivat surullisia aikoja, sen saat uskoa. VIKTOR. Kuinka sinä, pikkuinen, jaksoit ne kestää? SYLVI. Minä sain Akselin holhoojakseni ja hän oli minulle kovasti hyvä, aivan kuin toinen isä. Hän otti minut sitten elämän ijäksi huostaansa. VIKTOR. Miehesi mahtaa olla sinua paljon vanhempi? SYLVI. Kahdeksantoista vuotta. Senpätähden hän onkin kauhean viisas ja järkevä.
He istahtivat vieretysten pöydän ääreen, ja siinä otettiin rasiasta esineet esille, yksi toisensa perästä. Vanhoja muistoja herätti henkiin jok'ainoa kallis kappale, iloisia ja surullisia, omituisesti sekaisin.
Noustuani maalle Falmouthissa, matkustin sieltä jalkasin, sentähden, että oli huokeampi kuin hevosella ajaminen ja osaksi senkintähden, että olin kovin huolissani ja jalkasin matkustaminen oli paras keino surullisia ajatuksiani haihduttamaan. Matkani kahtena ensimmäisenä päivänä oli hyvin kaunis ilma, sillä kävi etelä tuuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät