Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Minä katsahdin salongin ovelle, jonka kautta eräs parikymmen-vuotias nuori mies ja seitsentoista-vuotias tyttö astuivat käsitysten sisään. Kaksi äsken nainuttako? kysyin minä. Ei, vastasi minulle tohtori puoleksi surullisella äänellä, kaksi aikoja sitte kihlautunutta, jotka vain odottavat pääsyänsä New-Yorkiin saadaksensa naida.
"Värssyt oli kirjoitettu aikaa ennen kuin minä teitä nä'in, Tom; mutta hyvä on, jos niiden tarkoitus vaikuttaa meihin kaikkiin. Teidän puolestanne, ystäväni, en enää mitään pelkää. Ettekö jo ole vallan toinen ihminen?" "Minä tunnen, että minussa muutos tapahtuu," vastasi Tom surullisella äänellä.
Kyynel, joka vieri hänen poskelleen, putosi alas ja tapasi hennon lapsen kasvoja, ja lapsi, joka makeata unta oli nukkunut vaimon sylissä, heräsi sen kyynelen koskennasta. Tällä surullisella retkellä oli kaksi tarkoitusta. Samalla kun isä saatettiin viimeiseen lepokammioonsa maan poveen, vietiin hänen viikkokauden vanhaa lastaan kasteen liittoa tekemään Herran kanssa.
Ja hän rykäisi ja lauloi sitten surullisella nuotilla tämän laulun: Sillä laululla minä mieltäni monesti lohduttelin, niin kauan kuin ikävätä kesti. Mutta kauankos sitä kesti! Minun mieleni on aina läikähdellyt yhdestä tunteesta toiseen, enkä minä yhtä perää osaa kauan surra enemmän kuin iloitellakaan.
»Minä en kärsi tuommoisia silmäyksiä, en, perhana vie, kärsikään.» »Syö nyt vaan, en minä sinuun katso.» »Katsotpas. Salaa aina katsot, etkös luule minun huomaavan. Ja sitten sinä puhut niin saakelin surullisella äänellä. Niinkuin olisit muka marttyyri. Kuule, Selma, tuo on minulle suuri loukkaus.» »Puhu hiljempaa, ettei lapset herää.» »Joko minua nyt kielletään puhumastakin omassa talossani.
Katso ne olivat miehen sanat, ja jos usea meistä niin miettisi, olisi maamme ja kansamme tila parempi. Liisan sydän oli haljeta tuskasta, mutta Jaakko oli oikeassa, se täytyi hänen, vaikka kyllä surullisella sydämellä, itse tunnustaa. "Ja mitä sanoo Anna?" kysyi hän vihdoin ja kyyneleet valuivat tulvana äiti raukan poskia alas.
"Rouva on maalta", sanoi hän. "Niin", vastasin. "Luullakseni on rouva ensi kertaa Lontoossa", lisäsi hän. "Niin olen", vastasin jotenkin surullisella äänellä. "Ennen asuin minäkin maalla", sanoi tyttö huoaten, "vaan kyllä siihen totutte rouvani. Huomenna tunnette itsenne jo virkeämmäksi, ja jos ette nyt mitään tarvitse, niin sanon teille hyvää yötä."
"Hän kaatui minun viereeni", vastasi kersantti hiljaisella, surullisella äänellä. "Me olemme todella kaikki saaneet kärsiä erehdyksemme tähden". "No niin, Käärme ja minä erosimme toisistamme noin puolentoista peninkulman päässä alempana joella, sillä me katsoimme viisaimmaksi, ettemme ilman tavallista varovaisuutta lähestyisi ystäviemmekään leiriä.
Surullisella äänellä lausuu hän työmiehillensä: "Ystäväni, täksi päiväksi ei ole mitään työtä ..... tilauksia ei tule enää, päin vastoin saapuu joka suunnalta peruutuksia entisistäkin, minun täytyy jäädä tavaroineni odottamaan.
Päivän työstä väsyneenä oli tuomarivanhus aikaa sitten käynyt levolle. Pastori päästettiin kumminkin sisään. Kun hän nyt surullisella äänellä ilmaisi, että suuri onnettomuus oli tapahtunut ja pitkällä johdannolla koetti valmistella laamannia kovan iskun varalle, asettui tämä istualleen sänkyyn ja keskeytti hänet kouristuksentapaisella kiivaudella: Pian, mies! Ei mitään verukkeita!
Päivän Sana
Muut Etsivät