Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Kun hän kerran puhui suomea, niin hän ei woi olla muu kuin meidän kansalaisiamme, yhtä hywin kuin jokainen Salojärwen asukas, jos hän olisikin Pohjanmaalta tai Sawosta tai muualta. Sanoithan, että hän tiesi minun nimeni!" "Hän woi olla noita; tietäjä huh! minä en tohdi enää palata hänen luoksensa." "Sinä olet pieni hullu, Elli parka, ja synti on niin peljätä wiattomia ihmisiä.
Puhtainta suomen kieltä hienointa, utuista, lämmintä kotikieltä! Ikisuomalaista, oman hengen kieltä! Suomea se käkikin kukkuu hongan latvassa, sanoi Pekka. Kevätkäki!
Jos Tanskan prinssi pääsee voitolle, niin kyllä olisi siltä taholta apu toivottavissa, mutta sitä vastoin olisi Suomi menetetty, sillä keisarinna oli ilmoittanut ettei hän aikonut luovuttaa vähintäkään, ellei Aadolf Fredrikiä valita. Sitä vastoin lupasi hän antaa suurimman osan Suomea takaisin, jos hänen vaatimukseensa suostutaan.
No niin, vaikkei tämä nyt olisikaan taivaallinen puutarha, niin saanen sitä kuitenkin sanoa »maalliseksi paratiisiksi». Ja siksi minä sitä tahtoisin kutsua etupäässä sen tähden, että se niin paljon muistuttaa Pohjoismaita, Suomea. Ja siinä se on sen suurin viehätys.
Hywin mielellään hän tämmöisissä tilaisuuksissa puheli suomea, sillä rakkaus lapsuutensa kieleen ei ollut hänessä koskaan sammunut. Weljensä kanssa, silloin kun hän wiimeisellä käynnillänsä Espoon kartanossa asui, istui hän usein pitkät yökaudet, keskustellen ja jutellen suomeksi, suureksi ihmeeksi weljen perheelle, jotka noista puheista eiwät woineet sanaakaan ymmärtää. Suomea oliwat myös hänen wiimeiset sanansa kuolinwuoteella. Tähän asti rautainen terweytensä oli wiimeinkin talwella 1866-67 alkanut raueta; siitä huolimatta ei tuo wanha soturi kuitenkaan osannut noudattaa warowaisuutta. Kowalla pakkasella meni hän saattamaan erästä Tukdolmassa kuollutta Suomalaista hautaan; siinä tilaisuudessa hän wilustui ja lopetti lyhyt=aikaisen taudin perästä moniwaiheisen elämänsä Maalisk. 31 p. 1867. Hautajaiset pidettiin suurilla, yleisillä kunnian=osoituksilla.
Ja silmäin seudut ja ohimo erittäinkin vetivät puoleensa. Erään suuren puodinikkunan eteen he pysähtyivät ja rupesivat katsomaan siihen näytteille pantuja kuvia. Nyt oli Kertun tahtomattaankin kulkeminen heidän ohitsensa ja silloin hän kuuli heidän puhuvan keskenään suomea. Hänen täytyi oikein säpsähtää, niin kummalliselta se tuntui.
Kaikki, alkaen ylimmistä virkamiehistä hamaan yhteiskunnan alimpiin kerroksiin asti, puhuivat yksinomaan ruotsinkieltä, samoinkuin palvelijatkin taloissa, sillä siihen aikaan ei otettukaan suomalaista palvelusväkeä jotta lapset aikaiseen oppisivat suomea pikemmin päinvastoin. Heitä kartettiin, ett'eivät nuoret vain oppisi rumaa äännäntää ja tottuisi käyttämään kielessään väärää sanajärjestystä.
Menin minä sitten sisälle pöydän viereen istumaan, kuitenkin niin että minä luukusta saunan oven nähdä taisin, ja rupesin minä äitini noitumisista kertomaan juttuja, toinen toistansa hassumman, ja kuultelivat kasakat päälle, kuin he ehtoollistansa söivät, niin hyvin kuin he suomea ymmärtää taisivat.
Hänen sydämmensä ainakin oli täällä, sillä Suomea hän ei unohtanut. Kuinka tulisesti hän olikaan puhunut valtiopäivillä suomalaisten talonpoikien puolesta, esittänyt heidän rukouksiansa rauhan säilyttämisestä Venäjän kanssa, ja mikä mestariteos olikaan hänen memoriaalinsa Suomen luonnottomasta kauppa-asemasta, josta oli hyötyä kaikille vaan ei itse suomalaisille.
Lagercrantz olisi valmis myymään sielunsa, jos hän voisi sillä kukistaa Lewenhauptin, mutta syyttää Buddenbrockia kaikista, se on väärin! Löfving. Väärin! Jos Buddenbrock olisi tahtonut pelastaa Suomea, olisi hän yhtynyt Bousquet'hen. Siinä mies! Vaikka hän onkin 78 vuotias, kuuluu hän olleen ainoa, joka puhui kuin kunnon soturi.
Päivän Sana
Muut Etsivät