Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025


Nykyaika osoittaa, että tämä oli erehdys. Rauhallisempi olo oli suomalaisilla XVIII vuosisadalla. Oli joko huomattu heidän ansionsa korpien raivaajina viljelykselle tai heihin oli totuttu.

Mutta meille on vieraan, juutalaisen kansan, eikä oman kansamme historia tullut pyhäksi... Kreikkalaiset osasivat Homeroksensa ulkoa, siitä saivat lauseita ja vertauksia, jotka sopivat heidän elämäänsä: meillä Suomalaisilla olisi Kalevala, mutta sitä vielä niin vähän luetaan; meillä on runsas kansanviisaus koottuna Sananlaskuissa, mutta kansa niitä alkaa unhottaa ja sivistyneet eivät niistä myöskään huoli."

Tätä kieltä suositellaan Yliopistossaki; väitöskirjoitukset varustetaan suomalaisilla runoilla "onnentoivotukseksi", "corkiast oppenelle" "herr" "candidatille", "auctorille", "respondentille", "rackalle svogerille" tahi muulle "ystävälle", kun "surella cunnialla jutteli", "urhollisest taisteli" eli "miehulisest edes vastaisi" "caunista työtänsä" Yliopiston oppi-istuimelta.

Semmoisiin paikkoihin, jossa polku kulkee rämeiden ylitse, jotka eivät muuten kannata ihmistä, on Suomalaisilla tapana suvi-aikoina panna useampia paria suksia, joita käytetään ylitse mennessä ja sitte jätetään toiselle rannalle. Suurella varovaisuudella kiinnitti Paavo yhden parin Amalian jalkojen alle, ottaen sen jälkeen itse toisen parin. Hän talutti heikkoa tyttöä.

Viimeiselle yöpymispaikalle oli heidän luokseen tullut pari rotevaa taalalaista. Nuotion savu oli suomalaiset ilmaissut. Taalalaiset olivat metsästysretkellä, ja kun he näkivät suomalaisilla olevan runsaasti lihaa, he uhkailivat ja käskivät suomalaisia heti lähtemään pois koko seudulta ja varomaan koskaan sinne palaamasta, jos henki oli heille rakas.

Selvää ruisleipää ei uudisviljelijä arvellut varojensa sallivan syödä, mahdollisesti joku ensimmäisistä, kun metsissä vielä vilisi riistaa ja vesissä kaloja, mutta siihen aikaan kun minä ensin kuulin puhuttavan suomalaisista, eli 1830-luvun alkupuolella, ei suomalaisilla koskaan ollut selvää ruisleipää, vielä harvemmin selvää ohra- tai kauraleipää.

Varsinkin kärsivät suomalaiset siitä että saksalaiset pastorit tavallisesti eivät ymmärtäneet suomea. Opettaja Itämeren maakunnista asetettiin Rishkovaan apukassan kustannuksella. Mutta kun tämän asettamisella oikeastaan tarkoitettiin virolais-lättiläisten lasten opetusta, niin on suomalaisilla ollut hänestä varsin vähä hyötyä.

Muutamat perheet hajoitettiin sitä seuraavien vainojen aikana ja yksityiset henkilöt "lykättiin mustalaisten ja hylkyjen joukkoon". Ensimmäisinä vuosikymmeninä Norjaan asettumisensa jälkeen suomalaisilla oli siellä varsin hyvä olo; esim. Trysildissä oli useita oikein varakkaita suomalaisia, jotka hyvinä vuosina myivät viljaa.

Mutta Suomen-puolisilla Suomalaisilla tuskin lienee tähän aikaan ollut parempaa onnea nautittavana, eikä siis käy suoraan päättää, ett'ei joku osa siirtolaisista olisi itse Suomenmaasta lähtenyt Amerikkaan, vaikk'ei meillä tätä nykyä ole tarkempaa tietoa heidän synty- ja koto-perästänsä. Palaamme Delawaren rannoille. Se hallitus, jonka alle siirtolaiset nyt joutuivat, oli erinomaista laatua.

Ainoastaan heidän parkitsemattomista hirvien koipinahoista tehdyt jalkineensa olivat oudot, vaikk'eivät aivan tuntemattomatkaan, sillä samanlaisia oli muilla suomalaisilla ja Norjankin talonpojilla. Pekka tahtoi nyt lähteä paluumatkalle, mutta Antti oli tehnyt tuttavuutta pyssysepän kanssa ja tahtoi jäädä kaupunkiin vielä lumen lähtöaikaan asti oppiaksensa tekemään pyssynpiippuja.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät