United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Ah! pahalaisen tyttö! Sainpas sinut käsiini eh!» Sosia puhisi tarttuen onnettomaan Nydiaan. Niinkuin jäniksen viimeinen inhimillinen parahdus ajokoiran hampaissa niinkuin äkkiä heränneen unissakävijän kiljahdus sellainen oli sokean tytön valitus, kun hän tunsi vartijansa julman otteen.
Luulen senvuoksi, että yksinkertaisin keino on käyttää ilmataikaa.» »Toivon», Sosia virkkoi vapisten, »ettei mitään kamottavaa vain esiinny kokeessa. En katsele mielelläni aaveita.»
»Mies», Nydia sanoi nousten, »tahdotko päästä vapaaksi? Tänään vielä se on omassa vallassasi. Huomenna on se myöhäistä. Vapautta ei ole koskaan helpommalla ostettu. Voit helposti kenenkään huomaamatta jättää talon, ja tuskin olet puoltakaan tuntia poissa. Ja tuollaisesta pikkutoimesta kieltäytyisit, vaikka vapautesi saisit palkinnoksi!» Sosia oli poissa suunniltaan.
Niinkauan kun huomaat, kuinka paljosta minun täytyy puolestasi luopua, kohtelen sinua hyvin. Kovaa on huono ja säälitön kohtelu.» »Sosia, kuinka paljon sinulta vielä puuttuu, ennenkuin voit ostaa vapautesi?» »Kuinka paljo? Noin kaksituhatta sestertiota.» »Jumalten kiitos! Ei enempää! Näetkö näitä rannerenkaita ja näitä ketjuja. Ne ovat ainakin kaksi kertaa niin kalliit. Annan sinulle nämä, jos »
»Se on nuori Lydon, uljas poika», muuan virkkoi. »Hän taistelee huomenna.» »Ah! Olen hänestä lyönyt vedon», toinen sanoi, »kas kuinka luja käynti hänellä on.» »Onneksi olkoon, Lydon», kolmas sanoi. »Kaunis mies, Venus avita», viides, kymmenissä taivaltava tytöntyllerö huudahti. »Kiitos», Sosia siihen vastasi luullen kohteliaisuuden häntä tarkottavan.
»Niger», hän virkkoi äkkiä kääntyen, kun joukko yhä tunkeili hänen ympärillään, »olemme usein kinastelleet; emme ole toistemme kanssa otelleet, mutta jompikumpi meistä kuitenkin huomenna kaatuu kätesi!» »Varsin mielelläni», Sosia sanoi ojentaen kämmenensä. »Haa! Mikä hullu sinä olet? Luulin Nigerin olleen kantapäilläni.»
Niin, nauttipa hän ruokaakin, söi leipää ja maistoi viiniä, jotta hänen ruumiinvoimansa kestäisivät sillä hänen täytyi olla valmis kestämään kaikki. Hän laati suunnitelman toisensa jälkeen, mutta oli pakotettu hylkäämään ne kaikki. Sosia oli yhä edelleenkin hänen ainoa toivonsa, ainoa työase, jota hän saattoi käyttää.
»Joka kuolemasta arpaa heittää, valmistukoon saamaan myöskin koiranheiton», Sosia huomautti naljaillen. »Mutta olet väkevä mies, ja toivotan sinulle kaikkea mahdollista hyvää. Ja nyt, vale!» Samassa orja pyörähti ympäri ja lähti kotiinpäin kulkemaan.
Sosia katsoi ensin toista, sitten toista. »Virtus in medio! kunto on aina keskimailla», hän mutisi itsekseen. »Kauniita seuralaisia sinulla, Sosia gladiaattori kummallakin puolellasi.» »Oikein sanoit, Lydon», rotevampi virkkoi, »tunnen samaa.»
Ylhäisten henkilöiden oli tapana saapua amfiteatterijuhliin kaikkien orjiensa ja vapautettujensa kanssa; ja Arbakeen iso »perhe» oli jo ulkona hyvässä järjestyksessä odottamassa isäntänsä kantotuolia. Suureksi mielipahakseen ne orjat, jotka palvelivat Ionea, ja kunnon Sosia, jonka tehtävänä oli vartioida Nydiaa, olivat saaneet käskyn jäädä kotiin.