Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
KERTTU: Maisteri Lumme, joka eilen illalla saattoi hänet kotiin. Hän on kosinut Allia. GRANSKOG: Ja saanut kukkaset? Sepä hauskaa. KERTTU. Ei kuin rukkaset. GRANSKOG: Ohoh! KERTTU: Ja nyt on Alli valmis antamaan rukkaset jokaiselle, joka vain hänen tiellensä astuu. GRANSKOG: Soo? KERTTU: Niin, sillä nyt hän tuntee herrat. GRANSKOG: Sehän on ihanaa. KERTTU: Eikö hän ole herttainen lapsi?
"Entäpäs", pisti nimismies väliin; "entäpäs, jos kosiminen kävisi hullusti?" "Arvoisa veli ja ritari!" huudahti Kaulio; "ettäkö minä saisin rukkaset, vai mikä oli meininkisi?" "Ja ne saat kanssa ilman mitään meininkiäkään", tokaisi jälleen maanmittari. "Vai niin, soo!" ylpeili Herpertti.
Täti lupasi pitää hänet, kun minulla oli kiire pesulle. Soo lapset, tulkaa syömään, sitte saatte mennä isän sänkyyn nukkumaan. Onko sinulla teetä äiti? On. Anna tänne! Ei mikään pysy sisällä. Se helpotti sentään niin, kun se liukui kuivaa kurkkua alas. Onko sinulla tuli pesässä. Kuinka se tuntuu suloiselta!. Alma lähetti terveisiä, että En kaipaa enää kenenkään terveisiä. Vai niin!
Kun Samu ja Hetvi olivat kirkolta lähtemäisillään, juoksi suntio siihen ja sanoi: Tohtori Hallstén tuli vastikään Jokelasta tänne. Hän tahtoisi tavata Samua, kun sai kuulla käärmeenpistoksesta. Hän odottaa sakastissa. Eihän tämä hevonen tässä pysy ... ptruu! kun näkee toisten menevän ... ptruu, soo! ... kah tuossahan on Taneli! kuule, veikkonen, aja sinä Hetvin kanssa kotiin, soo, soo!
Vanha Margareeta poukahti pelästyneenä reiältä tuon äänen kuultuaan ja loi hämmästyneen katseen Janneen. Samassa kuului sisältä jonkinlainen rojaus, ikään kuin mies tasajalassa olisi hypännyt lattialla. »Vai makaa!» kertasi Ville ihmeissään, »soo, vai vielä... Noo, ottaapa hyvän levon», nauroi. Samassa lensi ovi auki ja *hän* seisoi siinä ilki elävänä.
En huoli kreivin lantista! huusi Julia hänen takanaan; minä en siitä ollenkaan välitä ... ottakaa se takaisin ... se on tuossa. Kreivi kääntyi ja näki lattialla jalkojensa vieressä kirkkaan tukaatin. Tyttö, oletko sinä hullu! huudahti hän; miksi heität pois sen, minkä minä kerran olen sinulle antanut? Siitä, joka ei pidä kissasta, en minäkään pidä, vastasi Julia. Soo vai siten!
Mutta tämä ei Jukelle välttänyt. Tie laskeutui järvelle, jossa ei ollut haittaa vastaantulijoista eikä myötämenijöistä, niin Jukke asettui oikein polvilleen rekeen, josta saattoi opastaa. Reutuutti ohjaksilla asettumaan juoksemaan ja kähisten vihasta irvellä ikenin kirkui: »truu, soo, truu soo, truu soo. Etkö saata juosta? Truu soo, etkö juokse? Truu soo... Tokko juokset.
Onko hän hyvin tottunut ruokia laittamaan tuo Mari? Kysy sitä! Joka kuvernöörissäkin aina on ruuan laittajana silloin kuin siellä suuria kestiä pidetään. Soo, soo, kyllä hän sitten mahtaa osata. Illallisen jälkeen tarjotaan kahvia ja likööriä. Niinkö sitä ruukataan? Niin kuuluvat tekevän kaikissa paremmissa taloissa. Vai niin, tietysti sitten meilläkin. Kun vaan juomat olisivat hyviä.
»Minulle aina pannaan ehtoja», hän sanoi. Ja suu jäi pullolleen; mutta enempää hän ei virkkanut, sillä isä tuli samassa sisään. Hanna juoksi suoraapäätä hänelle kaulaan. »Terveisiä, pappa, maalta.» »Noo, johan sinä olet kotona.» »Jo, ja nyt olen niin terve, etten varmaan koko vuonna lääkäriä kaipaa.» »Soo, sepä hyvä.» Isä istui pöytään ja niin teki Jussi myös.
Ei... Pentti Akkimukseksihan ne nyt sen jo ristivätkin ... sen entisen sukunimen sijasta! Akkimukseksi? Akki... Pentti Akkimukseksi haukkuvat ... ja mestari Luukkaan antama nimipähän tuo onkin! Soo!... Siis soo!... Vai Pentti Akkimus siis!
Päivän Sana
Muut Etsivät