United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaksi sielua olivat löytäneet toisensa, kaksi rakastavaa olentoa olivat Jumalan edessä lukinneet rakkauden liiton, ja mitä Jumala on yhdistänyt, ei pidä ihmisen sitä eroittaman. Ja sentähden antoi kunnioitettu sielunholhooja heille nyt isällisen siunauksensa, vaan liitti siihen kuitenkin sanat: "Te olette nyt kihlatut, lapseni; mutta olkoon tämä kuitenkin toistaiseksi vaan meidän kesken."
Ja sitten tulivat tanssit ja huvit ja lemmentuskat ja huokaukset ja sitten isä vihastui tuohon "naittilaaseen", joka tahtoi viedä hänen tyttärensä; vaan rovastin rouva ryhtyi vihdoin asiaan eikä päästänyt isää, ennenkuin hän antoi rakastuneille siunauksensa. Sitten saatiin häät ja häitten perästä tiloittuminen, vähän rahaa, mutta monta opetusta. Viimein kuoli rovasti ja nuoret saivat perinnön.
Niin, kaikki saakoot sen nähdä, mutta kukapa minua surkuttelisi? Katri, kun tuossa hullun tavoin juoksin laaksoa myöten, miehet niinkuin vaimotkin jälkeeni huusivat häpeää! Kerjäläinenkin, jolle viskasin almun, että edes hänen siunauksensa saisin, nakkasi sen inholla takaisin, lisäten kirouksen pelkurille!
Minä olen saanut katsoa niihin kasvoihin, joista säteilee rakkaus, puhtaus ja hartaus; saanut kuulla hänen sanojansa, kun kansa seisoi hänen ympärillänsä niin hiljaa, ettei hengenvetoakaan kuulunut, ja kuunteli hänen nyt jo heikkoa ääntänsä. Minä olen saanut vastaan ottaa hänen siunauksensa ja tuntenut hänen arvoisat kätensä hellästi koskevan pääni lakea.
Ja kiitos Jumalalle, ei rehellinen isäsi enkä minä ole säästäneet vitsaamme, ja Jumala on antanut runsaan siunauksensa siihen, jotta nyt olet semmoinen kuin olet." Sen hän lausui tavattoman hellästi. Muuten oli äidin ja tyttären väli hieman jäykkä. He taisivat keskustella maallisista ja hengellisistä asioista, vaan avosydämisiä he eivät koskaan olleet.
"No niin, huomaan kyllä, että sydämestänne pidätte tosistanne; te olette mielestäni kaksi lasta, mutta hyviä lapsia, ja senvuoksi luotan siihen, että Herra on ottava teidät suojaansa ja lahjoittava teille runsaimman siunauksensa, niinkuin minä nyt annan sen teille minun puolestani." Hän sulki heidät syliinsä; he olivat kaikki kolme erittäin liikutettuja.
"Gudula", huudahti hän, "minä sanon sinulle tänään sen, minkä sanoin, kun sinä tulit köyhän Mayer Anshelmin morsiameksi: minä olen rikas mies, sillä sinun sydämmesi on aarre, pysyväisempi kuin kaiken maailman kullat ja rikkaudet! Poikani, rikkautemme on mennyt, mutta ei voimamme. Meidän on alusta alkaminen. Meidän on tehtävä työtä, ja Jumala on sille siunauksensa antava!"
"Nyt sinä puhut katkerasti, Marit", sanoi hän, "mutta onko se todellakin tarkoituksesi Jumalan ja ihmisten edessä?" "Luuletko että minulla on kaksi kieltä suussa?" vastasi Marit. Tore antoi hänelle kättä ja Marit laski omansa siihen. "Se on siis päätetty", sanoi Tore, "ja minä toivon että Jumala antaa siunauksensa siihen". "Niin, kun hän vaan antaisi", vastasi Marit.
Ja kuitenkin, varmaan, kuva on hyvä en ole koskaan parempaa maalannut. Jos taivas soisi siunauksensa, jos se kreivin sydäntä ohjaisi kuinka onnellinen olisin, kuinka levollisena katsoisin kuolemaa kasvoihin! Mutta ne ovat kaikki vain tyhjiä toiveita!" Ja maalaaja vaikeni ja kätki kalpeat, riutuneet kasvonsa sairasvuoteensa tyynyihin.
"Mutta siitä olen sitä vastoin varma, että Jumala on säätänyt tunnollisuuden ja itsekieltäymisen lain, ja kun Jumala on antanut siunauksensa jollekin suvulle, niinkuin Hän sen on antanut meille, silloin on hänen tarkotuksensa, että me kiitollisina ja ahkeruudella hoidamme hyvin sitä, minkä Hän meille on uskonut..."