Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Vaimon lievinkin huomautus, joka niin harvoin ja silloinkin niin varovasti lausuttiin, oli hänelle suuremman arvoinen kuin monet pitkät puheet. Niin erilainen voi sama ihminen olla, riippuen siitä kädestä, joka hänen sydämmensä kieliä koskettelee! Olemme tähän asti puhuneet moittimisesta yksinomaan miehen ja vaimon kesken. Miltei sitäkin pahempi on lasten moittiminen.
Sillä vahan sulaessa ulottuvaisuus suurenee, kiehuessa se käy vielä sitäkin suuremmaksi ja suurenee vaan yhä jos kuumuutta lisätään. Oikeastaan täytyy sanoa vahan luontoon kuuluvan että se ulottuvaisuudelleenkin on useampien muunnoksien alainen kuin mitä koskaan olen mielikuvituksellani tajunnut.
"Ja sitäkin syntiä, joka senjälkeen on suurin, että olet pitänyt pahoja ajatuksia vanhemmistasi ja varsinkin äidistäsi, jota sinulla ei ole oikeus tuomita, vaan jota sinun tulee rakastaa, kunnioita ja totella, vaikka hän sinut paholaisenkin valtaan antaisi." "Niin, niin, kaikki !"
Heittää ja kiemurteluttaa kuin käärmettä ... niinkuin hänen isäänsäkin. Heittikö sitäkin kuin käärmettä? Ja sitten jäykistyi kuin olisi kuollut. Kun olisi joku, joka sen poloisen siitä päästäisi. Yhä sekavammin vaeltelivat Joukon ajatukset.
Mutta morsiamen oma sydän on nyt: »Kuin pimeä pilven ranta, Kuin syksyinen yö pimeä, Talvinen on päivä musta; Viel' on mustempi sitäkin!» Eräs talon palkkavaimo vielä enentää morsiamen surua. Hän sanoo kylläkin varoittaneensa neitoa, ettei suostuisi sulhasen viekoituksiin eikä menisi orjuuteen. Mutta: »Et sinä sitä totellut; Käeten kävit tulehen, Tieten tervan keittehesen».
Tuossa Leppimäellä tiedetään olevan miespuolisen haltijan. Senpätähden kai siitä navetta paloikin. Ei pitänytkään navettakartanosta huolta. Mahdollisesti... Kuka takaa, ettei sitäkin syytä ollut.
Minä mietiskelin paljon, ajattelin minkä mitäkin ja ajattelin sitten sitäkin, että mitähän minä tässä oikeastaan olen ajatellut, kaiken aikaa. Ja se, mitä olin ajatellut, se ei minusta niin hullulta tuntunutkaan, ja minä olin sillä kertaa sitten niin tyytyväinen, etten ole ennen enkä jälkeenkään ollut. Mutta sitten kopistin porot piipustani kiven kylkeen ja aloin kävellä kotiin.
Onko teillä mitään Emélie Carlén'ilta?" Ylioppilas otti askeleen taaksepäin ja katseli kauan aikaa Ainoa. "Luetteko Emélie Carlén'in teoksia?" kysyi hän hämmästyneenä. "Miksi en niitä lukisi?" vastasi Aino koettaen salata punastumistaan. "Mathilda sanoi, että ne olivat hyviä kirjoja." "Niinhän se varmaankin on, Paul de Kock kirjoittaa myös hyviä romaaneja, eikö niin? Eikö Mathilda sitäkin sanonut?
Onpa hänessä poikin tai pitkin, kukaan ei siitä marise." "Kyllähän siinä vapaus on", tuumaili maisteri. "Hyvää teetä rouvalla onkin!" sanoi mummo. "Ei isoon aikaan ole minustakaan niin hyvälle maistanut tee. Mahtaneeko teenkin maku olla mielialan mukaan?" arveli maisteri. "Kyllä siinä sitäkin on. Jos on mieli hyvä, niin kaikki maistuu makeammalle", vastasi mummo. "Oikein!" sanoi maisteri.
Tämä asia ihmetytti minua sitäkin enemmän, kun tiesin, että häneltä oli hyvin moni useasti saanut rahalainan pyyntöihinsä kieltävän vastauksen. Kun aika läheni sille kohdalle, että piti ruveta lähtemään seminaariin syyslukukauden alkaessa, menin sinne, oltuani kaksi vuotta väliaikaisena kansakoulun opettajana.
Päivän Sana
Muut Etsivät