Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Vanloo tunsi hempeän käden koskettavan kättänsä ja kuuli viehkeän äänen kuiskaavan: Aarno, minä olen sisaresi Elli... Elli, jota kannoin sylissäni, kun sinä läksit isäsi majasta, sanoi Inkeri. Elli, sisareni! huudahti Vanloo ja nosti hänet syliinsä. Elli kiersi kätensä hänen kaulaansa, ja sisarusten huulet yhtyivät suudelmiin.
Elä sinä onnellisempana kuin onneton sisaresi, joka on elämänsä yhdistänyt suurimman konnan kanssa, mitä koskaan on maailmassa ollut. Sinun kumppanisi on puhdassydäminen ja hän ansaitsee kaiken rakkautesi ja kunnioituksesi. Eläkää onnellisina! Sitä toiwoo sortunut sisaresi Tiina. Kowa hämmästys käsitti minut kirjeen luettuani, sillä nyt minä ymmärsin ja käsitin kaikki täydessä walossaan.
Minä menen Helsinkiin.» »Helsinkiin? Mitä se semmoinen on? Totta sinä sisaresi luo mieluummin menet. Mitä Iirikin tuommoisesta sanoo!» »Mitäpä hän siitä sanoo ei suinkaan hän minusta suurta väliä pidä. Me olemme saaneet niin erilaisen kasvatuksen, ettei hänellä minusta mitään hauskuutta ole.» »Mitä tuolla tavalla puhut? Eikö Iiri sinulle aina ole osottanut sisarellista sydäntä?»
"Mutta mitenkä sinä sen muistit, kosk'ei Mandikaan muistanut, vaikka on niin ahkeraan koulua marssinut." "Minä, näes, luen ainoastaan vähän, niin täytyyhän sen sitten päässä pysyä, mutta sisaresi lukee niin paljon, ett'ei mahdu muistiin." "Hm Mikä siis on parempi, lukea vähän taikka paljon?" "Mistä minä tiedän, kysy oppineilta." "Minun mielestäni on viisainta"
"Mutta siihen ajatukseen neuvon sinua tottumaan mitä pikemmin, sitä parempi," Publius sanoi vakavasti ja asettautui, käsivarret ristissä rinnalla, Korintholaisen eteen. "Mitä sinä tekisit, jos minun päähäni pistäisi kavalasti viekoitella vanhempiesi huoneesta miellyttävä sisaresi, jonka näköinen, sanon sen uudestaan Irenekin on?"
Niin, Jumalani, kuinka olisi muuten käynyt? Kun sisaresi hän oli kymmen vuotias, niin ... kyllä minä surin, mutta minä en häirinnyt ketään surullani. Minä sulkeunnuin sisään muutamaksi päiväksi tavan mukaan, mutta kun minä taasen näyttäydyin seuraelämässä, ei kukaan saattanut huomata, että minä olin jotakin kadottanut. Minua ihmeteltiin.
"Ohoh!" kuului mörinä häntä vastaan siltä puolen, jossa Niilo istui. "Mitä?" kysyi Lauri Karhu ja katsoa tirkisti Niiloon. "Sinä et ollut olemassakaan kuin hän äänen sai... Ei, Aamund saa Lukne-talon, niin sinä saat ottaa sisaresi mukaasi Skjaerehougeniin ja jäädä sinne asumaan."
»Nyt minäkin jo alan toivoa, että sisaresi eläisi. Ja kunpa hän edes tuollalailla puhelisi useammin sinun kanssasi, niin ehkä sinä olisit aivan toinen mies.» Nuori mies istui taasen mietteisiinsä vaipuneena. »Mutta sitte hän kapsahtaa ylös ja sytyttää lampun, sillä ilta on sillävälin pimennyt.
"Niin teenkin", vastasin minä, "sisaresi huoneet ovat hauskat ja kauniit, mutta myöntää täytyy, ett'ei niitä tähän verrata saata".
He olivat molemmin lähteneet suurella hirsilautalla Rheinin virtaa alaspäin. "Jäätkö sinä tänne sisaresi luo, kun minä menen katsomaan kaupunkia". "Enkö minä saa tulla kanssasi?" "Ei sovi; minä aivon hankkia sinulle jotain". "Sittenhän minunkin sopii olla muassa, ja siten paremmin asia käykin. Te miehet ette ymmärrä oikein hyvin valikoita".
Päivän Sana
Muut Etsivät