Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Häntä uuvutti, hän meni kuin tainnoksiin sisäisestä verenvuodosta. Robert tuli. Antero kyyristyi kokoon, niinkuin haavoitettu, joka odottaa viimeistä armon iskua. Mutta Robert ei alkanutkaan puhua siitä, ei sanonutkaan heti paikalla: »Oletko kuullut sen hauskan uutisen?» No, nyt minä olen tehnyt lopullisen päätöksen! Minkä päätöksen hän oli tehnyt?
Ei liene toden totta kadehdittava sellaisten asema, jotka liukuvalle pinnalle antautuen ovat joutuneet sisäisestä nöyryytyksestä toiseen. Tietää, mikä on oikeaa, ja kuitenkin tehdä sitä, mikä on väärää!
URMAS Tyytyneempänä, mutta syvästi liikutettuna: Silloin myöskin tiedät miksi minun nuoruuteni unelma särkyi. MERTSI Tiedän. Siksi, että hylkäsit nuoruutesi uskon ja eksyit laskelmien poluille. Siksi että horjahdit vihaan, silloin kun olisi enin rakkautta kaivattu. URMAS Sisäisestä kuohunnasta vavisten: Mertsi!
Kaikki prosessit, jotka eivät itsessään olleet säilymiskykyisiä, taikka jotka tästä sisäisestä kyvystään huolimatta eivät samalla olleet ulkoisissa olosuhteissa säilymiskykyisiä, ovat lakanneet; ja näistä me kohtaamme vain niiden entisen toiminnan jälkiä taikka ei edes niitäkään.
Muita piirteitä tästä »filosofisesta» mielensävystä! Ajattelijamme on monisti, hänellä on voimakas tunne kaiken olevaisen yhteenkuuluvaisuudesta ja sisäisestä sukulaisuudesta. »Siinä kedolla hän on, kauniskasvoinen ihmis-tyttö, ja hänen näkyväinen olemuksensa sisältää samoja aineita, joita on kaikkialla hänen ympärillään, mutta hänessä tapahtuu tuommoisia näkymättömiä liikkeitä.
Annaa pöyristi, hän kavahti ylös ja kiidätti kuin tulenleimaus taloon ja suoraapäätä Katrin kammariin, jonka tuolin eteen hän vapisevana ja nääntyneenä vajosi polvilleen. "Katri," hän löi hampaitaan ja värisi sisäisestä vilusta niin kovin, että Katri tuskin voi ymmärtää hänen puhettaan, "oi Katri, rukoile Jumalaa, ettei mikään onnettomuus tapahtuisi.
Suuren, luovan hiljaisuuden mies, sisäisyyden puoleensavetävä edustaja keskellä ulkonaisen vangitsemaa ja sisäisestä elämästä loitonnutta aikaamme. Johannes Müller ei ole filosofi. Ei hän tahdo takoa ajatusjärjestelmää, ei luoda maailmankatsomusta. Hän on herkkä vaarinottaja, hän kuuntelee elämän valtimon lämpöistä sykintää.
Hänen poskillaan paloi kaksi pientä, punaista pilkkua, varmana merkkinä sisäisestä liikutuksesta. Mutta hänen otsansa oli avoin ja lujan päättäväisyyden ilme kuvautui hänen kauniin suunsa ympärillä; näkyi että elämä oli selvänä hänen edessään. Betti täti yhdisti taasen taitavasti keskustelun katkenneet langat.
Siis on myös esineen havaittu koko eräs kvalitatiivinen ja absoluuttinen vaikutelma, jonka muuttuminen tai muuttumatta jääminen on täydellisesti riippumaton kaikista mittauksista, mutta sitävastoin taas aistikvaliteettien lailla täydellisesti riippuvainen sitä synnyttävän elimen, sentraalisen näköapparaatin, sisäisestä tilasta.
Jos esim. päivätajunnasta äkkiä ulkonaisesta tai sisäisestä syystä syöksymme sisätajuntaan, sanotaan, että olemme »tainnoksissa», emmekä mitään herätessämme muista; samaten jos nukkuessamme siirrymme sisätajuntaan, sanotaan, että nukumme syvää unetonta unta.
Päivän Sana
Muut Etsivät