United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Milloin toimeenpantiin venetialainen juhla värillisine lyhtyineen ja bengaalitulin valaistuine luolineen, milloin taas tehtiin kala- ja venheretkiä luonnonihanaan ympäristöön taikkapa puuhattiin jonkunlainen »fête champetre», jolloin ruoka-ateria tarjottiin jossakin sievässä saaressa, milloin taas järjestettiin joku Watteau'n tapainen kuvaelma paimenineen ja paimentyttöineen, joilla oli yllään silkkipuvut ja päässään puuteroidut peruukit ja ympärillään pieniä lampaita värilliset silkkinauhat kaulassa; silloin tanssittiin aina siro minuetti luonnon helmassa.

Nousi nopsa neien jalka, nopsempi kosijan jalka, siro siukoi hirven nilkka, kinner kiireempi ajajan, tahtoi jo tavata kaunon, kiinni kirkkahan kopata; putosi polulle kukka rinnoilta ripeän immen. Poika tuota poimimahan. Taas oli paossa peura yhdeksännen suon selällä.

Vimpari, joka oli asuntonsa ikkunasta pitänyt alituista vahtia odotellen Villeä tulevaksi kaupungista kerjuumatkalta, pyöristi silmiään huomatessaan odottamattoman tulijan. Kuka se on? Mari se ei voinut olla eikä ollutkaan. Mari oli lihavanpuoleinen, tämä oli siro. Olisi luullut herrasnaiseksi, jos olisi hattu ollut. Vaan ovathan jotkut herrasnaisetkin huivi päässä.

Puutarhan perällä oli uhkea humalatarha ja siinä vähäinen huvihuone eli leikkitupa, joksi sitä tavallisesti sanottiin niin pieni ja siro, että sitä paremmin olisi sopinut nimittää sieväksi nukkekaapiksi. Täällä oli kesällä Esterin harppu, ja täällä oli vanhan isänkin tapana istua jokin hetkinen kuuntelemassa kaunista soittoa, joka aina oli hänen sydämensä sulattanut.

Onko mahdollista, että sellainen ihminen on todella elänyt siis? Kuinka on mahdollista, että hän vieläkin on niin vähän tunnettu oikealta opiltaan ja inhimilliseltä olemukseltaan? Näin käy ymmärrettävämmäksi meille myös Maria, tuo pieni, siro kirja, joka aikoinaan herätti niin ansaitsematonta suuttumusta.

Jospa en juuri valmiiksikaan... Niin hyvälle alulle. Nähtiinhän tuo ja ymmärrettiin se yskä muutenkin, vaikkei ryittänyt. Ne ovat hyviä toisinaan matalatkin taipaleella. Ovatpa toisinaan... Kun sattuu matkaan tyttö siro ja valkoinen ja suopea ja rakas.

"Jaa, jaa, mutta erittäin siro pää ja vilkkaat silmät", kehui kauppias Snolén. "Pään suhteen olemme ylimalkaan yksimieliset, koska se, perusteellisesti asiaa punnittaessa, on sopusoinnussa niin hyvin varren kuin liikkumiskoneidenkin kanssa", selitti kansakoulun opettaja, joka osasi hyvästi eläintiedettä ja puhui kirjakieltä oikein ruotsalaisen d:n kanssa.

Hän ei ollut huomaavinaan heitä, mutta kuuli sanottavan: Eikö se ole saakelin siro poika ... katso nyt tuota hienoa profiilia... Ja häntä itseään he lasilla tervehtivät ja sanoivat kaikkien kuullen: Antti! Terve mieheen! Me sanottiin täällä sinusta, että siin' on mies, josta tehdään ensi vuosijuhlaan marsalkka. Kuinka herttaisia miehiä ne olivat! Hänen olisi tehnyt mieli syleillä heitä.

Temppelin varjosta tuli nopeasti esille mies. Tämä oli Dolios, joka antoi hänelle merkin silmäillen varovasti ympärilleen. Nopeasti ruhtinatar meni hänen luokseen ja seurasi häntä kulman ympäri. Siellä oli Cassiodoruksen tuttu gallialainen matkavaunu, mukava ja siro carruca, jonka kaikilla neljällä sivulla oli hienoilla puuveistoksilla koristetut, syrjälle vedettävät ristikkoluukut.

Oli nuori hindulainen kaunotar ja samoin nuori, siro hindupoika, jotka olivat toisiinsa mielistyneet. He olivat päättäneet jakaa yhdessä päivän työt ja helteet tulevan isäntänsä sokuriruoko-vainioilla, yksin voimin kiskoa suurimmatkin ruovut irti ja samasta kupista riisiä syödä.